Pääkirjoitus: Somessa ei ole alamaisia – Sosiaalinen media ohjaa kuntia miettimään asiakassuhteensa uusiksi

Mikkelin seudulta löytyy monta hyvää esimerkkiä kuntapäättäjästä ja virkahenkilöstä, joka kertoo sosiaalisessa mediassa eli somessa kuntansa asioista. Osa hehkuttelee hyvää pöhinää, osa raportoi päätöksenteon etenemistä, osa kommentoi ajankohtaisia tapahtumia kuntansa vinkkelistä.

Laajemmin arvioiden some ei silti missään alueen kunnassa ole noussut tärkeään rooliin kunnan viestinnässä. Yksittäisistä asioista kerrotaan kyllä, mutta viestintä tuntuu satunnaiselta eikä se kokonaisuutena näytä olevan kenenkään hallussa.

On helppo ennustaa, että tilanne muuttuu yllättävän nopeasti. Kuntaliiton syksyllä tekemän kyselyn mukaan some on alle 30-vuotiaille paikallisen sanomalehden ohella tärkein kanava kunnan asioiden seuraamiseen.

Kunnan kannalta some on hankala väline. Keskusjohtoiseen, muodolliseen ja verkkaiseen viestintään totuttautuneelle byrokraatille ei ole helppo sovittautua nopeaan, rentoon ja persoonalliseen some-maailmaan. Kunnan virallisessa viestinnässä ei tietenkään pidä lähteä liiaksi revittelemään. Välineiden ehdot pitää silti tuntea ja hyväksyä.

Somessa ei voi onnistua, jos sen kuvittelee putkeksi, jolla kunta toimittaa tiedonantoja hallintoalamaisille.

Somessa ei voi onnistua, jos sen kuvittelee putkeksi, jolla kunta toimittaa tiedonantoja hallintoalamaisille. Kuten nimestäkin voi päätellä, kyse on sosiaalisuudessa, vuorovaikutuksesta ja asiakaspalvelusta.

Yksittäiset aktiivisesti tviittailevat virkahenkilöt tai höpsöt some-kampanjat voivat tuoda kunnalle myönteistä mainetta. Pitkän päälle mikään päälle liimattu brändityö ei kuitenkaan kanna, jos organisaatio ei aidosti ole avoin ja valmis kohtaamaan kuntalaisia.