Pääkirjoitus: Polkupyörä on fiksu valinta — Mikkeli on kohtalaisen hyvä pyöräilykaupunki mutta vielä kannattaisi parantaa

Mikkeli on jo kohtalaisen hyvä pyöräilykaupunki. Parantamisen varaa silti on — näkyvimpänä kohteena keskusta-alueen pyörätieverkoston katkonaisuus ja reittien sekavuus.

Liikenneturvan edustaja mainitsi Länsi-Savon (LS 11.5.) jutussa mikkeliläispyöräilijöiden yleiseksi ”synniksi” jalkakäytävillä pyöräilyn. Pyöräilijöidenkin pitää toki noudattaa sääntöjä. Ei silti ole mikään ihme, etteivät kaikki pyöräilijät siirry ajoradalle, kun pyörätie jossain risteyksessä yllättäen loppuu.

Mikkelissä on jo herätty pyöräilyn ja ylipäänsä kevyen liikenteen mahdollisuuksiin ja kehittämiseen. Työtä on tehty työryhmissä ja kehittämishankkeissa. Käytännössä asia näkyy pikkuhiljaa tehtävinä parannuksina. Viime kesänä rakennettiin pyöräteitä Savilahdenkadun varteen. Tulevana kesänä vuorossa on Raatihuoneenkatu.

Ei haittaisi vaikka kehitystyössä olisi ripeämpikin tahti. Ehjien reittien ja pyöräteiden kunnon lisäksi huomiota pitäisi kiinnittää muun muassa risteysjärjestelyihin, talvikunnossapitoon ja reunakiviin.

Mikkelin keskusta on kompaktin kokoinen. Kaikki palvelut ja harrastemahdollisuudet löytyvät pääosin muutaman kilometrin etäisyydeltä. Myös asukkaat ovat keskittyneet torin ympärille. Yli puolet kaupunkilaisista asuu viiden kilometrin säteellä keskustasta.

Täällä on potentiaalia pyöräilyn merkittävälle lisäämiselle. Hyödyt tulisivat kansanterveydestä, kaupungin viihtyisyydestä ja vetovoimasta, rahansäästöstä sekä päästöjen vähenemisestä.

Perinteisesti pyöräily ja muu kevyt liikenne nähdään vastakkaisena autoilulle, vieläpä niin, että panostukset kevyeen liikenteeseen olisivat jotenkin pois autoilusta. Tällainen ajattelu ei ole kovin hedelmällistä.

Suuri osa autoilijoista on myös pyöräilijöitä ja päinvastoin. Vaikkapa pyöräteiden lisääminen helpottaa myös autoilua. Suomen talvikin on vielä toistaiseksi sellainen, ettei ympärivuotinen pyöräily ole monelle realismia.