Pääkirjoitus: Mikkelin talous vaatii rakenneratkaisuja – Menohöyläys vain kurjistaa

Mikkelin kaupunki kokoaa ensi vuoden talousarviotaan vaikeissa oloissa, mutta asiat sinänsä eivät ole uusia.

Lisärasite on koronapandemia. Muuten budjetti kohtaa jälleen kasvavat menot, heikon tulokertymän, velkaantumisen ja yli 42 miljoonan euron alijäämän.

Kaupunkiympäristölautakunta on listannut investointiohjelman, joka on taas raskaampi kuin se, johon on varaa.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta on kiristänyt vapaa-ajan ja kulttuurin rahoitusta. Tosin uuttakin on saatu, esimerkiksi liikkuviin kirjastopalveluihin.

Talousarvion suurimmat ottelut käydään kasvatus- ja opetuslautakunnan budjettisektorilla. Syynä ovat itäisten kaupunginosien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilaratkaisut.

Virkajohdon esitykset sopivat osalle päättäjistä, osalle ei. Näyttää siltä, että SDP:n ryhmän enemmistö vie lautakunnan esitykset äänestykseen.

Budjettilinja tähtää käyttötaloussäästöihin. Pohja on tehty eri sopeutussuunnitelmissa.

Menojen leikkaaminen on paikallaan, mutta ei ratkaise kaupungin kokonaistaloutta. Höyläämällä vain kurjistutaan. Yhden kymppitonnin niistäminen esimerkiksi orkesterin menoista on Mikkelin budjetissa pienempi kuin pisara.

Sivistystoimen merkittävimmät säästöt tehoavat vasta, kun kouluverkkoratkaisut on saatu toimeksi. Tilajärjestelyjen kokonaisvaikutuksissa puhutaan sentään jo miljoonista.

Sopeutustoimien vaikuttavuudesta on jossakin vaiheessa tehtävä laskelmaa. Menoihin vaikuttavia muuttujia tulee koko ajan lisää, mutta välitilinpäätös olisi oltava tulevien ratkaisujen tueksi.

Hyvin ei mene oikein millään kunnalla, mutta Mikkeli on maakunnan keskuksena tikun nokassa kokonsa ja asemansa vuoksi.

Virkamiesjohto kertoo budjettiesityksensä ensi viikolla. Päättäjiltä voi edellyttää harkintaa nyt, kun kuntavaalit lisäävät kierroksia.

Päätöksentekoa on vaivannut ratkaisujen lykkääminen. On jo ennakoitu, että isoja sopeutusratkaisuja ei synny ennen vaaleja.