Pääkirjoitus: Kaupunki tarvitsee kolinaa – Syntyy se sitten ratikoista tai jostain muusta

Helsingin kaupungin liikennelaitos tiedotti maanantaina lahjoittavansa Mikkeliin ratikan. Oikeastaan kyse on yhdistelmästä, johon kuuluvat vuodelta 1959 oleva raitiovaunu ja vuotta vanhempi perävaunu.

Nyt pitäisi vielä tietää, mitä raitiotievaunusta kuuluu ajatella.

Mikkelin kaupungin tekninen johtaja lausui, että ruutukaavakeskusta, kaupunkikulttuuri ja raitiovaunu ovat keskeisiä elementtejä, jotka tekevät kaupungin: ”Mikkelistä ovat tähän asti puuttuneet vain raitiovaunut.”

Teknisen johtajan virkaan kuuluu nähdä asiat Mikkelin kannalta myönteisesti. Kriittisempi tarkkailija havaitsee muitakin kehityskohteita, kun ajatellaan Mikkeliä elävänä kaupunkina.

Raitiovaunut on tarkoitus sijoittaa aivan keskustan tuntumaan, Kenkäveron peltojen taakse, Mikkeli-puistoon.

Sosiaalisessa mediassa ja lounaspuheissa ratikoihin on suhtauduttu vaihtelevasti. Jotkut vitsailevat myönteisessä hengessä. Jotkut kauhistelevat, miksi tänne raahataan väärästä kulttuurista kertovaa romurautaa. Väärin tehty ja miksei tehty mieluummin jotain muuta!

Kaikkein suurin virhe, mikä Mikkelissä voidaan tehdä, on lopettaa yrittäminen ja keskittyä virheiden välttelyyn.

Suomessa ja maailmalla on monia menestyviä kaupunkeja, joissa ei ole ratikoita. Ratikoiden hankkimista ei siis voi pitää välttämättömänä. Toisaalta ei ratikoista ole keskimäärin kaupungeille mitään haittaakaan ollut.

Jos hyvin käy ratikasta tulee Mikkeli-puistoon pieni mukava lisä, jolle löytyy luontevaa käyttöä ja joka osaltaan lisää alueen kiinnostavuutta. Jos huonosti käy, ratikat nököttävät tyhjän panttina ja ruostuvat pikkuhiljaa pois.

Käypä miten tahansa, hyvä että ratikat hankittiin. Kaikkein suurin virhe, mikä Mikkelissä voidaan tehdä, on lopettaa yrittäminen ja keskittyä virheiden välttelyyn. Elävän kaupungin merkki on, että siellä tehdään, kokeillaan, hullutellaan, onnistutaan ja epäonnistutaan.

Kaupunki tarvitsee kolinaa. Syntyy se sitten ratikoista tai jostain muusta.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat