Pääkirjoitus: Kilpavarustelu kostautuu kunnille — Essoten investoinnit oli tarkoitus tehdä valtion piikkiin

Etelä-Savon kuntataloudessa ei juuri nyt ole hurraamista. Sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen kipristää lähivuosina monen kunnan talouden kipurajoille.

Mikkelin seudulle rakennettu Essote ajateltiin välivaiheeksi. Sillä piti valmistautua sote- ja maakuntauudistukseen. Nyt on selvää, että välitila jatkuu ainakin kolme neljä vuotta. Kunnat eivät pääse eroon maksajan roolistaan, kuten toive oli.

Essote on pärjännyt valtakunnallisissa tehokkuusvertailuissa. Kunnissa tyytyväisyys on kuitenkin karissut. Viime vuoden budjetti meni pitkäksi 15 miljoonaa euroa. Erityisesti kulukehityksen heikko ennakoitavuus ihmetyttää.

Mikkelin keskussairaalan ympärille on investoitu isosti tiloihin ja seiniin. Ajatus oli, että piikki on auki ja rakennukset siirtyvät sote-uudistuksessa velkoineen valtiolle. Toisin kävi, sote kaatui.

Velat jäävät kuntayhtymille eli käytännössä kunnille. Nyt kunnantaloilla taskulaskimet käyvät kuumina, kun talousjohtajat ynnäilevät, miten näistä selvitään. Paniikin aste vaihtelee kunnittain, mutta Mikkeli ei varmasti jää ainoaksi kunnaksi, jossa veroprosentti nousee.

Jälkiviisaana voi kysyä, pettikö harkinta ja otettiinko investoinneissa tarpeeton riski. Eivät keskussairaalan investoinnit tietenkään tarpeettomia ole — päinvastoin. Tuskin investointien kokoluokka olisi silti sataa miljoonaa euroa ylittänyt, jos kunnat olisivat tienneet joutuvansa ne itse maksamaan.

Essote ei ole tilanteessa yksin. Joka puolella ympärilläkin sairaanhoitopiirit ovat kuumeisesti rakentaneet, varmistellakseen asemiaan edessä siintävässä sairaaloiden pudotuspelissä.

Nyt mietitään ulospääsyä. Mikkelissäkin vielä aloittamattomat investoinnit joutuvat uuteen pohdintaan. Talous- ja muutosohjelman päivityksessä haetaan säästöjä käyttömenoihin. Asukkaiden palveluissa tämä näkyy väistämättä.

Pidemmän päälle nykyinen rakennelma ei kestä. Sote-uudistus tarvitaan. Rahoitus pitää siirtää valtiolle.