Pääkirjoitus: Itä-Suomen valtasuonet kuntoon – Budjettiriiheen on kovat odotukset

Itäisen Suomen liikenneverkko on jäänyt jälkeen muusta maasta. Onhan se erikoista, että esimerkiksi Viitostien kaltaisella väylällä körötellään yhä monin paikoin 80 kilometrin tuntivauhdilla mutkaista baanaa.

Budjettiriihi on edessä. Alueen maakunnat ja kauppakamarit vetoavat asiassa hallitukseen ja eduskuntaan. EU:n elvytyspaketissa ja normaaleissa liikennerahoissa tulee huomioida myös idän valtasuonet. Viitostietä ja Kuutostietä pitää parantaa, Savon rataa ja Karjalan rataa nopeuttaa. Saimaan kanavan sulkujen pidennys on edellytys koko Saimaan vesistöalueen laivarahdin kehittämiselle.

Kyse on ihmisten sujuvasta ja turvallisesti liikkumisesta, työssäkäyntialueista ja sitä kautta alueiden vetovoimasta. Kyse on myös teollisuuden kilpailukyvystä ja toimintaedellytyksistä. Esimerkiksi maan metsävaroista ja metsäteollisuudesta – Suomen viennin ytimestä – merkittävä osa sijaitsee juuri itäisessä Suomessa.

Mikkelin seudulla on saatu nauttia pari päivää uudesta Viitostien pätkästä. Kun remontti valmistuu Juvalle asti, yksi pullonkaula on poissa. Samaan syssyyn pitäisi päästä jatkamaan töitä Mikkelin eteläpuolella. Näissä kohteissa vaikutukset näkyvät paikallisesti, mutta ne helpottavat kaikkea liikennettä etelästä Pohjois-Savoon ja Kainuuseen asti.

Itäisen Suomen kaupungit ovat juuri hyväksyneet rahoituksensa itäradan hankeyhtiöön. Uuden oikoradan vaikutukset näkyvät parhaimmillaankin vasta kymmenien vuosien päästä. Lisäksi koko hankkeen tulevaisuus on epävarma, kun sen hyödyt ovat jäämässä ennakoitua pienemmiksi. Tärkeintä onkin saada nopeasti käyntiin nykyisen rataverkon kohentaminen.

Savon ja Karjalan ratojen nopeutta ja välityskykyä pystytään parantamaan tuntuvasti kohtuullisilla kustannuksilla. Ratapihoja, turvalaitteita ja melunsuojauksia pitää kunnostaa ja tasoristeyksiä poistaa. Näissä investoinneissa yhdistyy tehokkaasti liikenne-, ympäristö- ja elinvoimapolitiikka.