Pääkirjoitus: Mistä vauvat tulevat? – Väestökehitys on uhka paitsi synnytysosastolle myös koko maakunnalle

Mikkelin keskussairaalassa autettiin viime vuonna maailmaan 833 vauvaa. Jokainen heistä on merkkitapaus ja pieni ihme. Sairaalassa näitä ihmeitä haluttaisiin nähdä nykyistä enemmän.

Valtiovalta on päättänyt keskittää synnytykset isoihin yksiköihin. Tuhat synnytystä vuodessa on maaginen raja, johon Mikkeli ei yllä, vaikka Savonlinnan seudulta saadaan apuja synnytysten siellä loputtua.

Tehokkuusvaatimukset ovat ajaneet sairaalat kilpailemaan asiakkaista. Mikkelin keskussairaala houkuttelee synnyttäjiä kauempaakin muun muassa some-markkinoinnilla.

Vauvojen vähyys uhkaa Mikkelin synnytysosaston tulevaisuutta, mikä on seudun nuorille perheille huono uutinen sinällään. Pidemmällä aikavälillä vauvojen vähyys uhkaa näivettää koko maakunnan. Puumalassa syntyi viime vuonna neljä vauvaa, eikä tilanne muissa Mikkelin seudun pikkukunnissa ole juuri parempi.

Taustalla on pitkään tiedetty väestökehityksen trendi. Koko maassa väestö vanhenee ja syntyvyys vähenee. Samaan aikaan muuttoliike vie maakunnasta nuoria etelään. Etelä-Savossa tilastot ovat maan synkimpiä.

Puumalassa syntyi viime vuonna neljä vauvaa, eikä tilanne muissa Mikkelin seudun pikkukunnissa ole juuri parempi.

Markkinointi voi houkutella synnyttäviä äitejä valitsemaan Mikkelin sairaalaan. Maan ja maakunnan lapsiluvun kääntämiseen tarvitaan muutakin kuin somea.

Lasten hankkiminen on aina henkilökohtainen valinta, ja syyt ovat moninaisia. Väestöliiton mukaan muun muassa huono taloustilanne ja työelämän epävarmuus usein lykkäävät asiaa. Politiikan keinoinkin syntyvyyteen voi siis vaikuttaa.

Sillä on väliä, mitä eduskunta päättää esimerkiksi vanhempainvapaista ja lapsilisistä. Silläkin on väliä, miten kunnat järjestävät vaikkapa päivähoidon, koulut ja neuvolat.