Pääkirjoitus: Jos seurakunta hyväksyy naispappivapaat vyöhykkeet, sen on vaikea näytellä tasa-arvoista

Kakkua ei voi yhtä aikaa syödä ja säästää. Kaikki sen tietävät. Se ei estä evankelisluterilaista kirkkoamme yrittämästä.

Asia tuli taas näkyväksi Mikkelin tuomiokirkkoseurankunnan kiemurtelussa naispappeuskysymyksen kanssa. Teoriassa kirkossa ei tehdä eroja papin sukupuolen perusteella. Käytännössä Lähemäen seurakuntatalolla on järjestetty vuosikausia jumalanpalveluksia, jonne naispapit eivät kelpaa.

Kirkko haluaa pitää piirissään myös sellaiset konservatiivisesti ajattelevat, jotka eivät hyväksy naispappeutta. Samalla kirkko viestittää liberaalisti ajatteleville — ja esimerkiksi naispapeille — että sukupuoleen perustuva syrjintä on kirkossa jatkuvasti sallittua.

Kirkon piirissä elää vahvana ihanteena kirkon ykseys eli se, että eri tavalla ajattelevat kristityt voisivat toimia yhdessä. Konservatiivien ja liberaalien käsitykset maailmasta, Jumalasta ja seurakunnasta näyttävät kuitenkin vain etääntyvän. Rauhanomainen rinnakkaiselo muuttuu samaa vauhtia yhä vaikeammaksi. Naispappeuden ohella vaikein kysymys on suhtautuminen sukupuoliseen suuntautumiseen.

Jos kirkko haluaa säilyttää erityisen roolinsa valtiossa, lain noudattaminen myös tasa-arvokysymyksissä on vähimmäisvaatimus.

Sinällään kirkon sisäistä jakautumista ei pidä ihmetellä. Muuallakin vastakkainasettelu on voimistunut. Politiikassa kulttuuri- ja arvokysymykset koulujen joulukirkoista maahanmuuttoon, tasa-arvoon ja sananvapauteen ovat muodostuneet tulenaroiksi jakolinjoiksi.

Suomessa ei virallisesti ole valtionkirkkoa. Asiallisesti ottaen valtion ja evankelisluterilaisen kirkon siteet ovat kuitenkin vahvat ja lukuisat. Kirkko hoitaa yhteiskunnan tärkeitä tehtäviä. Kirkolla on julkisoikeudellinen rooli esimerkiksi avioliittoon vihkimisissä.

Yksittäiselle uskovalle Raamattu voi olla korkeampi auktoriteetti kuin maalliset lakikirjat. Jos kirkko haluaa säilyttää erityisen roolinsa valtiossa, lain noudattaminen myös tasa-arvokysymyksissä on vähimmäisvaatimus.