Pääkirjoitus: Yhteistyö antaa riitelyä enemmän

Yksi Etelä-Savon, Mikkelin ja Savonlinnan ongelmien taustasyistä on poliittisen johtajuuden heikkous. Kokoavia, visionäärisiä, vahvoja johtajia pitää etsiä vanhoista lehtileikkeistä. Sitkeistä pienten pelien riitelijöistä taas ei ole pulaa.

Hallitus linjasi kaksi viikkoa sitten, että Mikkeli ja Savonlinna joutuvat elämään yhteisessä maakunnassa. Savonlinnassa päätös otti koville. Sote- ja maakuntauudistuksen käytäntöjä pitäisi valmistella, mutta Savonlinnassa ainakaan kaupunginhallituksella ei ole kiirettä mukaan.

Osa päättäjistä toivoo yhä, että koko maalle välttämätön uudistus ajaisi taas kerran karille. Ei tarvitsisi tehdä Mikkelin kanssa yhteistyötä, vaan omaa keskussairaalaa voisi yrittää pelastaa Kuopion avulla.

Savonlinnan muissa kunnissa ote on realistisempi: kannattaa olla alusta lähtien mukana valmistelussa, jotta voi itse vaikuttaa asioihin. Kuten Rantasalmen kunnanjohtaja Länsi-Savon haastattelussa toteaa, demokratiaan kuuluu se, että päätösten mukaan eletään. Vaikka ne eivät aina menisi niin kuin itse toivoi.

Savonlinnassa tilanne on mennyt niin pahaksi, että jopa kaupunginjohtaja Janne Laineen asema ja luottamus ovat nousseet keskusteluun. Hän taitaa olla liian ratkaisuhakuinen ja valmis etsimään yhteistyötä.

Tilannetta ei helpota, jos hallituksen ministerit yhä vain kuiskuttelevat epävirallisia neuvoja puoluetovereilleen, kuten Krista Kiurun (sd.) kerrotaan tehneen.

Sekä Mikkelissä että Savonlinnassa tulevaisuuden näkymät ovat ankeahkot, ja ongelmat ovat pääosin yhteisiä. Vaikea uskoa, että riitelyn jatkaminen ja tappiossa piehtaroiminen tilannetta parantavat.

Yhteistyössä asioita voidaan viedä eteenpäin niin sotessa kuin muissakin hankkeissa. Yksi esimerkki hyvästä Savonlinnaakin hyödyttävästä yhteistyöstä on Savonlinnan valmisteltava puurakentamisen laboratorio Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle. Maakuntahallitus hyväksyi sille juuri osaltaan miljoonarahoituksen.