Pääkirjoitus: Ilmastotavoitteet haastavat metsäteollisuuden

Nykyiset metsähakkuut aiheuttavat Suomessa melkein yhtä paljon ilmastopäästöjä kuin liikenne. Näin arvioi Suomen ympäristökeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen tutkimus.

Sen mukaan metsätalouden ilmastovaikutukset ovat aiemmin arvioitua suuremmat. Jo nykyiset hakkuut heikentävät mahdollisuuksia saavuttaa Suomen ilmastotavoitteita, jos puusta tehtävät tuotteet pysyvät nykyisellään.

Antti Rinteen (sd.) hallituksen päämäärä on, että Suomi on hiilineutraali maa vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa käytännössä, että maa tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan. Tutkimus vastaa poliittiseen keskusteluun siitä, mikä on kestävä määrä metsähakkuita. Tutkijoiden mukaan hakkuiden lisäämisen aiheuttama ilmastohaitta on kaksinkertainen aiempaan arvioon verrattuna.

Hiilidioksidipäästöjen kannalta olennaista on, mihin puuta käytetään. Selvitys osoittaa tästä näkökulmasta metsäteollisuuden kipukohtia.

Ensinnäkin ongelma on jalostusaste. Vimmaisesta tuotekehityksestä huolimatta eniten viime vuosina on kasvanut pehmopaperin kysyntä. Sellu alkoi vetää, kun aasialaiset alkoivat ostaa vessapaperia. Ilmastomielessä metsäteollisuuden pitäisi kuitenkin myydä raakasellun sijaan pitkäikäisiä ja pitkälle jalostettuja tuotteita. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi metsäteollisuus on tehnyt jo vuosia töitä, mutta investoinnit on tehty sellupuolelle. Viisastenkiveä ei ole löytynyt.

Toinen haaste on puun polttaminen. Teollisuuden sivutuotteena syntyy muun muassa tukin jämäpaloja, jotka metsäteollisuus käyttää energiaksi. Tämä taas vapauttaa hiilidioksidia.

Tutkimus vahvistaa ainakin sen, että kivutta ilmastotavoitteeseen ei päästä. Jos niihin pyritään tosissaan, metsäkeskustelun Suomessa voi ennakoida kuumenevan.

Eeva Sederholm

eeva.sederholm@kaakonviestinta.fi