Pääkirjoitus: Maakunnissa valta voi valua suurille

Jos maakuntauudistus hyväksytään eduskunnassa, pidetään lokakuussa ensimmäiset maakuntavaalit. Silloin valitaan edustajat maakuntien ylimpään päätöksentekoelimeen maakuntavaltuustoon.

Maakuntavaltuustojen perusta on edustuksellisessa demokratiassa, mutta on aiheellista kysyä, missä määrin tulevat maakuntavaltuustot edustavat alueensa väestöä. Emeritusprofessori Heikki Paloheimo on arvioinut (Yle 9.4.), että jopa joka kolmas kunta saattaa jäädä ilman edustajaa tulevissa maakuntavaltuustoissa. Tämä johtuu suhteellisesta vaalitavasta, joka suosii suurten kaupunkien ehdokkaita. Nykyisiin vähempivaltaisiin maakuntavaltuustoihin jokainen kunta saa edustajansa väkilukunsa perusteella.

Jos Paloheimon ennustus toteutuu ja maakuntavaltuustoista tulee suurten kaupunkien edustajien temmellyskenttä, niin tilanne on nurinkurinen. Maakuntauudistuksenhan pitäisi lisätä demokratiaa eikä vähentää sitä. Sote- ja maakuntauudistuksessa kuntien merkitys supistuu, mutta syrjäseutujenkin pitää saada äänensä kuuluviin niitä koskevia päätöksiä tehtäessä. Ilman omia edustajia se on vaikeaa.

Pienten kuntien edustajien pääsy valtuustoihin olisi turvattavissa listavaalilla, mutta se ei nyt ole mahdollista. Puolueiden pitääkin vaalien ehdokasasettelussa ja kampanjoissakin muistaa myös pienten kuntien näkyvyys eikä täyttää listoja keskuskaupunkien ykkösnimillä.

Asetelmaa loiventaa vaalikynnyksen mataluus, joka kaikissa Kaakkois-Suomen maakunnissa on noin 1,7 prosenttia. Se helpottaa läpipääsyä varsinkin, jos ääniä vielä keskitetään joko puoluetasolla tai kunnallisesti. Sellaistakin on eduskuntavaaleissa nähty.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi