Puheenvuoro: Eteläsavolaiselle osaamiselle on kysyntää ja markkinoita Kiinassa asti — ympäristöteknologian alalla on erityisen hyvät vientimahdollisuudet

Kaukoitä ja Kiina ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) 2018 uudistetussa strategiassa vahvasti mukana kohteina sekä tutkimus- että koulutusyhteistyölle.

Jo nyt, oman vajaan kuukauden kokemuksen perusteella opettajavaihdosta Pekingin tekniseen yliopistoon, voi todeta että suuntaus on aivan oikea.

Kiinan kiinnostavuuden on todennut myös Suomen ylin johto. Eri toimenpiteitä tehdään, jotta yhteistyö Kiinaan jatkuisi ja kasvaisi ei pelkästään taloudessa vaan myös urheilussa.

Suomen presidenttipari avasi tammikuussa Kiinan ja Suomen välisen talviurheilun vuoden. Kiinalle yhteistyö on osa maan Beijing 2022 -strategiaa johtaen toivottavasti hyvään menestykseen tulevissa talviolympialaisissa Pekingissä.

Talouden ja urheilun lisäarvo toisilleen on selvä — paikalla oli laaja yritysdelegaatio ja Suomen ulkomaan viennin asiantuntijoita.

Temaattinen vuosi Suomen kanssa on ensimmäinen Kiinan tekemä tämän tyyppinen sopimus, ja sen sisältönä ovat harjoittelu ja valmennus, matkailu ja turismi, kilpa- ja kestävyysurheilu sekä kestävä kehitys ja tasa-arvo.

Xamk on monialainen ammattikorkeakoulu ja osallistumme tutkimukseen näillä kaikilla alueilla, esimerkiksi urheilussa Saimaa-stadiumin Active life labin urheilu- ja terveystutkimuksen kautta.

Omalla alueellani ympäristöteknologiassa kestävä kehitys on itsestäänselvyys. Fakta on, että tulevaisuudessa yritykset, jotka eivät huomio ympäristöä toiminnassaan lainkaan, eivät menesty. Korkeakouluna Xamk on laatinut ja aloittanut ympäristövastuullisuusohjelman toteuttamisen 2019.

Entä miten ympäristöasiat ovat Kiinassa? Ainakin on selvä, että paljon on tehtävää ja sitä myöten markkinamahdollisuuksia suomalaiselle clean-techille ja koulutusosaamiselle.

Myös ostovoimaa on, sillä vaikka olemme uutisissa kuulleet, että Kiinan kasvu hiipuu, oli vuoden 2018 kokonaiskasvu edelleen 6,6 prosenttia. Kun tätä verrataan Suomeen (VM:n ennuste 2019 1,5 prosenttia), on Kiinassa vielä paljon mahdollisuuksia.

Eri teknologiasektoreilla ja maan eri alueilla on eri tilanne. Pekingin lähialueilla näkyy paljon käytöstä poistettujen hiilivoimaloiden savupiippuja, kun Kiina uudistaa energiantuotantoaan.

Kaupassa kuluttajia ohjataan ympäristömyötäisyyteen hinnoittelemalla pakatut elintarvikkeet kalliimmaksi kuin tuoretuotteet. Mobiilikulttuuri on voimissaan ja puhelimella voi tilata mitä tahansa kotiin toimitettuna — sillä edellytyksellä että osaa kiinaa.

Nämä positiivisina esimerkkeinä — kyllä Kiinassa kysyntää Suomen ja myös Etelä-Savon osaamiselle on. Erityisesti kierrätys ja vesiasioiden osaamiselle olisi tarvetta.

Kiina on keskusjohdettu maa ja valtionhallinnon tukemat asiat etenevät nopeasti ja ilman rahoitusongelmia. Pekingin tekninen yliopisto sai 2019 alussa ensimmäisen kerran historiansa aikana ison kansallisen rahoituksen (National Fund) teknologian kehittämiseen jätevedenpuhdistuksen älykkääseen optimointiin.

Tähänhän me muun muassa aiempien Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittamien hankkeiden johdosta jo pystymme.

Nyt on oikea aika viedä tuota osaamista Kiinaan myös tutkimusyhteistyön ja yritysprojektien kautta, miksei sitten vaikka Kiinan ja Suomen välisen talviurheiluvuoden varjolla.

Hannu Poutiainen
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ympäristövastuullisuuden näkemysjohtaja ja Pekingin teknisen yliopiston apulaisprofessori (1—6 / 2019)

Kommentoidut