Puheenvuoro: Kaavoitusvalta on laskeutunut aina vain lähemmäksi kansalaista

Kaupunkien ja kirkonkylien kaavoituksessa valtion ja kuntien suhde on ollut jatkuvassa muutoksessa. Valtion tiukasta ohjauksesta on siirrytty asteittain kohti täydellisempää kuntien kaavoitusmonopolia.

Kaupunkien ja kirkonkylien kaavoituksessa valtion ja kuntien suhde on ollut jatkuvassa muutoksessa. Valtion tiukasta ohjauksesta on siirrytty asteittain kohti täydellisempää kuntien kaavoitusmonopolia. Sen rinnalla on kulkenut kaavojen suunnittelukulttuurin muutos kohti ihmisläheistä ja osallistavaa asuinympäristön suunnittelua. Lisäksi kaavojen selvitysten ja vaikutusarviointien taso on noussut huimasti.
Kaikki lähti aikanaan liikkeelle asukkaiden hyvinvoinnista. Kaupunkien suunnittelu alkoi Suomessa 1600-luvulla paloturvallisuuden edistämiseksi laadituista asemakartoista. Maaherran tehtävänä oli valvoa, että määräystä noudatettiin.
1700-luvulla rakennuskaaressa annettiin määräyksiä, joita ”kaupungin hyödyksi ja kaunistukseksi oli vaarinotettava”. 1800-luvulla asemakaavojen laatiminen siirtyi kaupungeille. Vahvistavana viranomaisena oli senaatti. Kansalaisia ei herrain kartoilla turhaan vaivattu.

Suomen itsenäistyttyä ryhdyttiin valmistelemaan maankäytön kansallista lainsäädäntöä kasvun ja kehityksen tarpeisiin. Pitkien valmistelujen jälkeen asemakaavalaki tuli voimaan 1932. Kaupunkien kasvua oli suunniteltava asemakaavoilla. Ensimmäistä kertaa myös kirkonkylien rakentamista tuli suunnitella systemaattisesti, rakennesuunnitelmin. Näitä laadittiin aluksi rakennushallituksen ohjauksessa.
Lääninhallituksella ja myöhemmin maanmittauslaitoksella oli kaavoittajia laatimassa suunnitelmia kunnille. Kunnanhallitus saattoi sentään antaa rakennussuunnitelmista lausuntoja. Suunnitelmia laadittaessa tuli lääninhallituksen järjestää kokous, johon kutsuttiin kuultavaksi kunnan edustajia ja piiriviranomaisia. Saattoipa kuulolle tulla asiasta kiinnostuneet kuntalaisetkin.
Rakennuslaki korvasi asemakaavalain 1959. Kuntien oikeutta ja velvollisuutta määrätä rakentamisesta kunnan alueella vahvistettiin. Taajamien kaavoitus siirtyi yksinomaan kunnille. Sisäasiainministeriö ohjasi vahvistavana viranomaisena kaupunkien kaavojen laadintaa ja lopputulosta.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet