Puheenvuoro: Maanviljelijän työ on muuttunut hikisestä puurtamisesta johtamis- ja asiantuntijatehtäväksi

Itsenäistyminen aloitti muutoksen Suomen ja Etelä-Savon maataloudessa. Maataloustyö on muuttunut työvaltaisesta tekemisestä digitaaliseksi ohjaukseksi ja elämäntavasta liiketoiminnaksi.

Suomalaista voita ja juustoa oli viety 1800-luvun lopulta Venäjälle ja sieltä oli tuotu viljaa. Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen pyörteissä tuli pula leipäviljasta. Seurauksena oli nälkä.
Samaan aikaan maareformien ja torpparilain myötä Suomeen syntyi paljon pientiloja. Väestöstä 75 prosenttia toimi maa- ja metsätaloudessa, Etelä-Savossa peräti 90 prosenttia. Kaskipeltoa oli käytössä Etelä-Savossa 2 000 hehtaaria ja muuta peltoa 92 000 hehtaaria.
Ruoan tuotannon lisäämiseksi tiloille alettiin maksaa uudisraivauspalkkioita ja maatalousneuvontaa tehostettiin. Karjatalous elpyi ja keinolannoitteilla kasvintuotanto tehostui. Osuustoiminta vahvistui ja maataloustuotanto kasvoi vauhdilla.

Maataloustuotteiden maailmanlaajuinen ylituotanto johti hintatason alenemiseen vuonna 1928. Yhdysvaltain suuri lama vuonna 1929 aiheutti taloudellisen romahduksen myös Suomessa. Vuonna 1931 pakkohuutokaupattiin Suomessa yli 1 600 maatilaa.
Kotimaisen maatalouden turvaamiseksi korotettiin viljatulleja, sillä Suomessa ei ollut mahdollista tuottaa elintarvikkeita maailmanmarkkinahinnoin. Tullitulot olivat valtion suurin tulonlähde. Voin ja juuston vientiä alettiin tukea vientipalkkioilla. Asutuslailla lisättiin tilojen määrää ja peltoalaa. Talvi- ja jatkosota keskeyttivät maatalouden kehittämisen. Asutettavaksi tuli 425 000 siirtolaista ja ruoka oli kortilla. Ulkomaisten koneiden hankkimiseen ei ollut valuuttaa.

Vuonna 1995 maatalouden markkinahinnat suunnilleen puolittuivat yhdessä yössä.


 
Tilaluku oli suurimmillaan vuonna 1959, jolloin Suomessa oli 331 300 maatilaa. Peltoa oli 2,6 miljoonaa hehtaaria, josta Etelä-Savossa 151 600 hehtaaria. Viljely tehostui 1950-luvulta lähtien. Keinolannoitteiden käyttö yleistyi väkilannoitetuen eli "maatalousmiljardin" siivittämänä, AIV-rehu keksittiin Suomessa nautakarjan ruokintaan ja pinta-alalisää maksettiin pienimmille tiloille.
Maatalouden ylituotannon, erityisesti "voivuoren" purkamiseksi otettiin käyttöön markkinointimaksut, luovuttiin uudisraivauspalkkioista ja uusien tilojen perustamistuesta sekä alennettiin omavaraisuustavoitteita. Tilakoon kasvattaminen tuli luvanvaraiseksi. Viljelijöiden tulotason haluttiin kuitenkin kehittyvän vastaavasti kuin muiden väestöryhmien, joten tavoitehintoja ei voitu alentaa. Ratkaisu oli 1969 käyttöön otettu pellonvarausjärjestelmä, jossa maksettiin siitä, että viljelijä luopui osaksi tai kokonaan maataloustuotannosta.
 
Maatalouden tuotannonohjaustoimet jatkuivat Suomen EU-jäsenyyteen asti. Vuonna 1995 maatalouden markkinahinnat suunnilleen puolittuivat yhdessä yössä. EU:n ja kansallisella tuella oli sovittu korvattavan suurin osa hintojen alenemisesta.
Osa tukikompensaatiosta jäi rakennemuutoksella aikaansaatavaksi. EU-jäsenyys toi maataloudelle uudentyyppisiä tukia, joihin liittyi säädöksiä ja velvoitteita tuotantotavoista ja ympäristön hoitamisesta sekä näitä koskeva valvonta. Toisaalta tilakokoa voitiin nyt kasvattaa vapaasti ja investointeihin ja sukupolvenvaihdoksiin saatiin tukea.
 
Kotieläintuotannossa rakennuskanta ja tuotantotekniikka ovat uusiutuneet. Enää ei maitopönttöjä nostella, vaan maito menee putkea pitkin tankkiin ja osalla tiloista lypsykin on automatisoitu roboteille. Naudanlihantuotanto on siirtynyt suuriin kylmäpihattoihin ja ruokinta on pitkälle automatisoitua. Pienempien tilojen luopuminen on mahdollistanut pellon vuokrauksen ja peltoalojen kasvun moninkertaiseksi. Maatalous on muuttunut elämäntavasta liiketoiminnaksi.
Lypsyrobotteja on Etelä-Savossa 40, joillakin tiloilla useampia. Lypsyrobotteja ja traktoreita hallitaan tietokoneilla ja maatalousyrittäjä täyttää tukihakemukset sähköisinä. Tämän päivän maatalousyrittäjän työt ovat enemmän johtajan ja asiantuntijan tehtäviä kuin otsa hiessä puurtamista pelloilla ja kotieläinten parissa.

Kaija Siikavirta
rahoitusasiantuntija
Maija Puurunen
yksikön päällikkö
Etelä-Savon ely-keskus

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.