Puheenvuoro: Itä-Suomen erityisasema on kirjattu EU-liittymissopimukseen — alueiden asema ei saa heikentyä nykyisestä

Päättyvän kesän aikana on julkisuudessa käyty vilkasta keskustelua EU:n rakennerahojen kansallisesta kohdentamisesta.

Länsi- ja Etelä-Suomen maakunnat ovat äänekkäästi vaatineet itselleen huomattavasti nykyistä suurempaa osuutta.

Olisi tehtävä ”uudenlaista” aluepolitiikkaa, joka perustuisi asukasluvun määrään, eikä alueiden tarpeisiin.

Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema on kirjattu Suomen EU-liittymissopimukseen. Erityisaseman ohella myös muu EU:n rakennerahastoista Suomelle tuleva rahoitus perustuu paljolti Itä- ja Pohjois-Suomen olosuhdetekijöihin.

Harvan asutuksen kriteeriin mukainen rahoitus tulee Suomelle vain Itä- ja Pohjois-Suomen aseman säilyttämisen perusteella: alueiden asema ei saa nykyisestä heikentyä.

Antti Rinteen hallituksen ohjelma antaa vahvan tuen Itä- ja Pohjois-Suomelle.

Hallituksen Eurooppa-politiikan ja elinvoimapolitiikan linjaukset huomioivat hyvin näiden alueiden erityisaseman samoin kuin rahoituksen tasoon ja pysyvyyteen liittyvät alueiden tarpeet.

Rakennerahastojen keskeisenä tavoitteena on alueiden välisten kehittyneisyyserojen tasaaminen. Tämä eurooppalainen tavoite tulee olla myös Suomen kansallinen linja.

EU-komissio on alkuvuodesta julkistamassaan maaraportissa todennut, että kehittyneisyyserot ovat Suomessa edelleen suuret.

Alueiden välisiä eroja on rakennerahastojen myötävaikutuksella saatu kavennettua, vaikka kansallinen tutkimus- ja kehittämisrahoitus painottuu vahvasti Etelä- ja Länsi-Suomen suuriin keskuksiin.

Jos EU-rahoja ryhdytään kohdentamaan uudelleen, on koko julkisen sektorin rahoitus otettava mukaan tarkasteluun.

Rakennerahastojen tukemaa tuloksellista työtä on jatkettava. Etelä-Savo on muun Itä- ja Pohjois-Suomen tavoin käyttänyt rakennerahastojen rahoitusta tuloksellisesti ja vaikuttavasti.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Savonlinnan Kuitulaboratorion selluprosessien innovaatiot ja testausympäristö ovat vahvistaneet maakunnassa toimivan teollisuuden kilpailukykyä.

Savonlinnassa toimivat yritykset ovat saaneet laitetilauksia kaikilta mantereilta. Savonlinnan kampus on laajentanut osaamistaan mikrokuidun ja puurakentamisen suuntaan. Myös Luonnonvarakeskuksen strateginen yksikkö sijoittui kampukselle.

Xamk:n Mikkelin kampus profiloituu mm. ympäristön, hyvinvoinnin, digitaalisuuden ja matkailun kehittäjänä.

EU-varoin on tuettu kestävän matkailun tuotekehitystä ja markkinointia. Etelä-Savo onkin kärkikolmikossa maakuntien matkailutulovertailussa.

On ennenaikaista ryhtyä jakamaan sellaista, mistä EU ei ole vielä lopullisesti päättänyt.

Syksyn aikana päätetään kuinka suuri EU:n budjetti on kokonaisuudessaan, kuinka paljon siitä kohdennetaan eurooppalaisen koheesion edistämiseen ja mikä on lopulta Suomen osuus.

Kun tämä on tiedossa, luotan maamme hallituksen tekevän aikanaan viisaita päätöksiä ja vahvistavan oikeudenmukaisesti Suomen eri osien keskinäistä tasapainoa.

Pentti Mäkinen
maakuntajohtaja
Etelä-Savon maakuntaliitto

Uusimmat uutiset