Puheenvuoro: Särkikalan käyttöä on edistettävä uusilla innovaatioilla

Särkikalojen käyttöä elintarvikkeena voidaan merkittävästi lisätä.

Suomalaiset elintarvike- ja kalanjalostusyritykset ovat kiinnostuneita särkikaloista raaka-aineena, koska lopputuotteille, särkikalapihveille ja -pyöryköille, on kysyntää. Raaka-aineesta on tällä hetkellä jopa pulaa.

Etelä-Savon tärkein saaliskala on muikku. Noin 35 prosenttia kotimaisesta muikusta kalastetaan näiltä vesiltä, 70 prosenttia yhteensä Itä-Suomesta. Muita merkittäviä sisävesien saaliskaloja ovat kuha ja ahven.

Särkikaloja, esimerkiksi särkiä, lahnoja, säyneitä tai sulkavia, näkyy harvoin kalatiskillä. Särkikalasäilykkeet ovat saaneet rinnalleen valmistuotteita, kuten pihvejä ja pyöryköitä ja uusimpana pakastettua Särvin-kalajauhelihaa lahnasta. Uusille, erityisesti kokonaan kotimaisesta raaka-aineesta valmistetuille tuotteille on markkinoilla vielä tilaa.

Jotta särkikaloista valmistettuja elintarvikkeita saadaan lisää, tarvitaan kannattava tuotanto- ja jalostusketju. Tällä hetkellä käsityövaltainen käsittelyprosessi (perkaus, halkaiseminen, fileointi, massaus) ja pienet tuotantoerät nostavat lopputuotteen hinnan korkeaksi.

Usein kalastajien särkikalasaaliit menevät kompostoitavaksi, turkiseläinten ruoaksi, rehun raaka-aineeksi tai sivusaaliina saatava kala palautetaan takaisin vesistöön.

Lisääntynyt särkikalojen kysyntä kiinnostaa kuitenkin myös itäsuomalaisia kalastajia ja kalanjalostajia, särkikaloista on mahdollista saada tulonlisää muikun tai kuhankalastuksen taukoaikoina. Merkittäviä investointeja käsittelyn tehostamiseksi onkin jo käynnissä.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen kalatalousryhmän Nostetta särkikaloista -hankekokonaisuus hakee ratkaisuja erityisesti logistiikkaan, automatisoituun käsittelyyn ja digitaalisen tiedonsiirron hyödyntämiseen.

Haukivedellä on meneillään sumputusmenetelmän kokeilu. Kalojen elävänä säilyttäminen sumpussa mahdollistaa pienten saalismäärien kokoamisen yhteen järkeväksi kuljetuseräksi.

Syksyllä kokeillaan kalojen halkaisukoneen tehoja ja ratkotaan, miten esimerkiksi konenäöllä voidaan nopeuttaa kalojen lajittelua. Lisäksi kehitteillä on digitaalinen järjestelmä, joka siirtää tietoa kalansaaliista kalastajan, kuljetusliikkeen ja vastaanottavan jalostajan välillä.

Niiden lisäksi ratkaistavia asioita ovat myös isojen, tuhansien kilojen kertasaalismäärien käsittelyprosessi ja sivutuotteina tulevien jakeiden, kuten ruotojen, perkeiden tai suomujen, hyödyntämiseen liittyviä asioita. Kannattaahan särkikalat hyödyntää viimeiseen evään asti.

Vesistöjen rehevöityminen ja ilmaston lämpeneminen lisää särkikalojen määrää, mikä puolestaan aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä. Säännöllinen kalastus pienentää särkikalakantoja, parantaa vedenlaatua ja poistaa ravinteita vesistöstä.

Kotimaisen kalan käyttö tukee myös aluetaloutta. Ja onhan järvikala maukas, terveellinen, ekologinen ja trendikäs valinta ruokalautaselle.
Siis ostetaan, kysytään ja syödään järvi- ja särkikaloja!

Teija Rautiainen
tutkimuspäällikkö
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Pekka Sahama
aktivaattori
Itä-Suomen kalatalousryhmä