Puheenvuoro: Kouluruokakyselyn tulokset näyttävät periaatteessa hyviltä — osa oppilaista kuitenkin vain piipahtaa ruokasalissa eikä syö kunnolla

Maksuton kouluruoka on yksi suomalaisen hyvinvointivaltion kärkituote.

Naisliikkeen lakialoite maksuttomasta kouluruuasta koulutuksen tasa-arvon parantajana hyväksyttiin vuonna 1943. Suomen koulut ovat tarjonneet oppilaille ilmaisen kouluruoan jo 70 vuoden ajan.

Opetushallituksen määritelmän mukaan kouluruokailulla tarkoitetaan maksutonta kouluateriaa, johon on oikeutettu jokainen suomalainen niin esi- ja peruskoululainen sekä toisen asteen opiskelija.

Ravintosuositusten mukaan sen tulisi kattaa noin kolmannes kasvavan lapsen tai nuoren päivän energian tarpeesta.

Rantakylän yhtenäiskoulun neuvottelukunnassa kuluvan lukuvuoden toiminnan tavoitteemme liittyvät koulun ja kaupunginosamme turvallisuuteen ja yhteisöllisyyteen.

Tarkastelimme koulumme 8. ja 9. luokkien oppilaiden valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tuloksia näiden teemojen näkökulmasta. Keskeisenä havaintona haluamme nostaa esille oppilaiden päivittäisen ruokailun terveellisyyden ja kouluruokailun kasvatuksellisen merkityksen.

Perusta koulupäivän aikaiselle jaksamiselle rakennetaan hyvillä yöunilla ja ravitsevalla aamupalalla.

Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan noin 68 prosenttia pojista ja 56 prosenttia tytöistä syö aamupalan viitenä kouluaamuna viikossa. Kuusi prosenttia pojista ja kahdeksan prosenttia tytöistä ei syö aamupalaa kertaakaan kouluviikon aikana.

Koululounaan ilmoitti syövänsä päivittäin 76 prosenttia pojista ja 69 prosenttia tytöistä.

Luvut vaikuttavat hyviltä, mutta tarkemmin tarkasteltuna ne kertovat vain ruokalassa pistäytymisestä. Vain alle kolmannes pojista ja alle viidennes tytöistä kertoi kyselyssä syövänsä kaikki kouluruoan aterianosat päivittäin.

Minkä voimalla nuoremme jaksavat opiskella ja keskittyä koulussa? Koulussamme ei ole limsa-automaatteja, mutta erilaiset välipalat ja energian täytteet ovat helposti saatavilla läheisestä kaupasta.

Nuorista noin joka kymmenes ilmoitti käyttävänsä lähes päivittäin karkkia, suklaata, sokeroitua limsaa tai sokeroitua mehua. Energiajuomia ilmoitti juovansa 1—5 päivänä noin viidennes nuorista.

Luvut ovat yllättävänkin pienet, verrattuna koulun henkilökunnan kanssa käytyihin keskusteluihin heidän kokemuksistaan karkkipussien, limsapullojen ja energiajuomatölkkien määristä.

Miksi koululounas tai sen ravitsevat osat jätetään väliin?

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuosituksissa (2008) halutaan varmistaa oppilaiden ravitsemukselliset tarpeet ja kouluruoan maittavuus. Opettajia suositellaan osallistumaan kouluruokailuun, ja ruokailun merkitystä tulisi painottaa kouluopetuksessa.

Opetushallitus korostaa, että kouluruokailussa lapsille ja nuorille opetetaan terveyttä, ruokailutapoja sekä suomalaista ruokakulttuuria.

Koulun opetussuunnitelmassa kuvataan koululounaan järjestäminen sekä siihen liittyvät terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet.

Mikkelin kaupunki on rajoittanut yläkoulun ruokailun valvontaan osallistuvien opettajien määrää, määrittelemällä ruokailun valvojien määrän oppilasmäärän perusteella.

Aiemmin opettaja vei luokkansa syömään ja ruokailusta muodostui oppilaille yhteisöllinen kokemus, mikä mahdollisti myös opettajalle tilaisuuden keskustella oppilaidensa kanssa ruokapöydässä. Tämä vähensi ruokailujen levottomuutta ja pääosa oppilaista söi jotakin koululounaalla.

Nyt kuusi opettajaa valvoo 350 yläkoulun oppilaan ruokailun kahdessa vuorossa. Oppilaita ohjataan syömään ruokailuaikaan, mutta yhä useampi oppilas jättää ruokailun väliin, syö pelkän leivän tai kiirehtii ruokailusta välitunnille kavereiden perässä.

Ruokailun kasvattava ja yhteisöllistä ilmapiiriä kehittävä vaikutus on hävinnyt. Onneksi alakoulun opettajat valvovat oman luokkansa ruokailun edelleen.

Opettajien ateriaedusta tehdyt säästöt näkyvät oppilaiden lautasilla, keskittymiskyvyssä, ruokailutottumuksissa ja tulevaisuudessa. Näkyykö se myös opettajien jaksamisessa?

Jarkko Kosonen
puheenjohtaja

Tuire Auru
sihteeri
Rantakylän yhtenäiskoulun neuvottelukunta
Mikkeli

Kommentoidut