Puheenvuoro: Mikkeliläinen sotilaskotitoiminta täyttää sata vuotta

Sotilaskotitoiminta käynnistyi Mikkelissä 15. joulukuuta 1918, kun Hulda Pulkkisen kansanruokalan tiloissa Vuorikadulla Kirkkopuiston reunassa avautui sotilaille tarkoitettu kodinomainen virkistäytymispaikka.

Jääkärien Saksasta mukanaan tuoma aate löi läpi monilla paikkakunnilla, ja Mikkelissä toiminta alkoi ahkerien naisten ansiosta ensimmäisten joukossa.

Mikkelissä sotilaskoti on toiminut kahdeksassa eri paikassa, pisimpään Karkialammen varuskunta-alueella 1960–2006 ja sitä ennen vanhalla kasarmialueella Jääkärinkadulla 1930–1960.

Mikkelin sotilaskotiyhdistys, joka perustettiin 1921, on ollut näkyvä osa kaupungin arkea ja juhlaa. Vihreät sisaret ovat toimineet monin tavoin varusmiesten ja reserviläisten hyväksi.

Sotilaskotiaatteen mukaisesti on varusmiehille tarjottu niin aineellista kuin henkistä huoltoa, virkistystä ja viihdettä niin sotilaskodissa, kirjastossa, varuskuntasairaalassa, sotilaskappelissa kuin harjoituksissa ja leireilläkin.

Sota-aikaan Mikkelistäkin lähti sisaria töihin rintamasotilaskoteihin, mutta raskaina vuosina riitti tehtäviä myös kotirintamalla.

Yhdistyksen vaiheisiin on mahtunut monta suurempaa ja pienempää harjoitusta, joissa sisaret ovat tehneet lukemattomia työtunteja.

Moni muistaa vihreät sotilaskotiautot, joka kurvasivat tuomaan palvelut metsään ja maastoon. Niitä nähtiin myös yleisötapahtumissa, joissa ihmiset tietävät edelleen odottaa makoisia munkkikahveja.

Nyttemmin yhdistys on luopunut myyntiautosta, ja myynti hoituu teltasta, kuten Mikkelissä juuri järjestetyssä valtakunnallisessa itsenäisyyspäivän paraatissa. Sisarten leipomat munkit saivat taas kiitosta.

Vaikka Savon Prikaatin lakkauttaminen vuonna 2006 toi suuren muutoksen Mikkelin Sotilaskotiyhdistyksen toimintaan, sotilaskotisisaret ovat jatkaneet työtään varusmiesten ja reserviläisten hyväksi.

Vakituisista työntekijöistä jouduttiin luopumaan, mutta toiminnan ydin on edelleen säilynyt: mottona on edelleen ”paras mahdollinen varusmiehille”.

Mikkelin sisaret ovat käyneet useiden vuosien ajan Vekaranjärvellä hoitamassa sotilaskotivuoroja ja palvelleet tuhansia vieraita vala- ja omaistenpäivillä. Näin tuntuma varusmiehiin säilyy edelleen.

Munkkien leipominen hoituu Karkialammella entisen varuskuntaruokalan tiloissa. Yhteistyötä tehdään myös seurakuntien kanssa.

Yhä merkittävämpään asemaan on noussut myös poikkeusolojen toimintakyvyn ylläpito ja varautumiskoulutus. Sotilaskotiyhdistys toimii perustehtäviensä ohella myös maanpuolustushenkeä ja -valmiutta edistävänä maanpuolustusjärjestönä.

Sisaret ovat harjaantuneet toimimaan luotettavasti ja sitoutuneesti aatteensa eteen, vaikka sitten ”pojattomina”. Vireästi toimivalla Mikkelin Sotilaskotiyhdistyksellä on 120 jäsentä. Uudet jäsenet toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi.

Yhdistys viettää satavuotisjuhlaansa lauantaina 15. joulukuuta ja julkaisee Heli Teittisen kirjoittaman historiateoksen, johon on dokumenttiaineiston ohella käytetty myös ”ikivihreiden” ja muiden aktiivisten sisarten haastatteluja.

Näin on saatu talletettua arvokasta muistitietoa ja sisarten omia ajatuksia sotilaskotitoiminnan kehittymisestä pitkältä ajalta.

Sata vuotta vihreiden sisarten huomassa on paitsi yhdistyksen uudempaan historiaan keskittyvä katsaus, myös koko sotilaskotitoiminnan vaiheita valottava teos, joka täydentää kuvaa Mikkelistä varuskunta- ja päämajakaupunkina.

Yhdistys paljastaa lauantaina kello 10 muistolaatan ensimmäisen sotilaskodin sijaintipaikalla Vuorikatu 7:ssä, mitä seuraa satavuotisjuhlan vietto Mikaelissa.

Tämän jälkeen kuullaan samassa paikassa klo 15 yleisölle avoin Rakuunasoittokunnan konsertti Joulun rauhaa.

Sunnuntaina tuomiokirkossa pidettävä juhlajumalanpalvelus huipentaa sotilaskotiyhdistyksen satavuotisjuhlinnan.

Heli Teittinen
FL, Mikkelin sotilaskotiyhdistyksen historiikin kirjoittaja

Kommentoidut