Puheenvuoro: Ilmastokysymyksen ratkaisun avaimet löytyvät maaseudulta

Suomi aloitti heinäkuun ensimmäisenä päivänä EU:n puheenjohtajamaana.

Järjestimme heti kauden alkuun yhdessä maa- ja metsätalousministeriön sekä EU-komission kanssa korkean tason biotalouskonferenssin Helsingissä.

Useamman kansainvälisen vieraan suulla kuultiin, kuinka Suomi on ollut ja on edelläkävijä biotaloudessa ja puhtaissa ratkaisuissa.

Kansainväliset uutistoimistot kirjoittivat tilaisuudestamme isoja näyttäviä juttuja, mutta kotimaassa uutiskynnys ei ylittynyt.

Suomea kiiteltiin koko Euroopan biotaloudenjohtajuudesta ja erityisen ylpeä olen siitä, kun EU-komission biotalousekonomian johtaja John Bell kertoi käyneensä tutustumassa suomalaiseen, monipuoliseen biotalouteen ja sen kehitykseen Lappeenrannassa.

Bell piti Lappeenrannassa tehtävää työtä arvokkaana ja esimerkillisenä.

Biotalous on juuri sitä ratkaisukeskeisyyttä, jota kaipaan myös kotimaiseen ilmastokeskusteluumme, sillä ratkaisun avaimet ovat maaseudulla ja meidän luonnonvarojen kestävässä käytössä. Parhaimmillaan ne tuovat uusia innovaatioita ja elinvoimaa koko maahan.

Meillä on edessämme melkoinen työsarka, sillä valmistelussa on niin tuleva maatalouspolitiikka kuin monivuotiset rahoituskehykset.

Kaksi toinen toisistaan riippuvaista ja isosti maatalousyrittäjän elämään vaikuttavaa asiaa.

Näistä asioista keskusteltiin viikko sitten, kun Suomen puheenjohtajakauden ensimmäinen maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontui.

Yksi neuvostossa puhututtava aihe oli Mercosur-kauppasopimus. Sopimus on vasta alustava eikä sen läpimenosta ole vielä mitään takeita, sillä sopimus vaatii kaikkien EU-maiden ja Euroopan parlamentin hyväksynnän.

Sopimus herätti kuitenkin tuoreeltaan ja aivan perustelluista syistä erityistä huolta maataloussektorilla EU:n ja Etelä-Amerikan hyvin erilaisten tuotantostandardien takia.

Yhdyn näihin huoliin, joita muutkin ministerit, europarlamentaarikot, EU:n maatalouskomissaari ja tuottajajärjestöt ovat lausuneet.

Suomen kanta EU:ssa on ajaa vakaata ja pitkäjänteistä maatalous- ja maaseutupolitiikkaa, jolla luodaan mahdollisuuksia tulevaisuuden ruuantuottajille ja maaseutuyrittäjille.

Itse toimin puheenjohtajuuskaudelle maatalousministerien ministerineuvoston kokousten puheenjohtajana. Työtä maaseudun elinvoiman ja maatalouden kannattavuuden eteen tehdään siis vimmatusti.

Pääministerin tehtävänä on puolestaan neuvotella rahoituskehyksistä, joita epäselvyys Brexitistä osaltaan haittaa.

Rahoituskehyksistä kävimme kansallisesti hyvän ja selkeän keskustelun jo hallitusohjelmaneuvotteluissa.

Hallitus tavoittelee nykykauden kaltaista rahoitusta ja siitä on myös selkeät kirjaukset hallitusohjelmassa.

Väitteet siitä, että maatalous olisi unohtunut Suomen EU-puheenjohtajuuskauden agendalta eivät missään nimessä pidä paikkaansa.

Ilmastonmuutos on ilman muuta erittäin vakava asia, mutta sen ratkaisemiseksi myös tehdään ja on tehtäväkin paljon.

Hallitus on sitoutunut kestävään ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan ja tulee sen myötä vauhdittamaan systemaattista muutosta kohti bio- ja kiertotaloutta.

Jari Leppä
Maa- ja metsätalousministeri (kesk.)
Maanviljelijä
Pertunmaa

Kommentoidut