Puheenvuoro: Metsästyksellä pidetään huoli siitä, että riistakannat pysyvät kurissa

Olen yksi niistä noin kolmesta sadasta tuhannesta suomalaisesta, joille tämä vuodenaika on erityistä luonnossa liikkumisen aikaa.

Meille metsästäjille syksyä rytmittävät eri riistalajien metsästyskaudet. Esimerkiksi tulevana lauantaina hirvestys käynnistyy täydellä tohinalla.

Oma saaliini rajoittuu toistaiseksi seitsemään supikoiraan, jotka olen pyytänyt kotitilallani.

Katson syksyn jahtikautta myös metsästyksestä vastaavana ministerinä. Uusi, kesällä säädetty metsästysasetus näkyy jo nyt.

Riistakolmiolaskennat kertoivat, että metsäkanalintujen pesintä on onnistunut hyvin. Sen ansiosta pystyimme pidentämään metsästysaikaa lähes koko maassa.

Riistakolmiolaskennat ovat itsessään erinomainen esimerkki siitä, miten laajasti metsästäjät osallistuvat vapaaehtoisesti riistakantojen tarkkailuun ja hoitoon.
Samoin hirven metsästysaika jatkuu tammikuun ja peuran helmikuun puoliväliin.

Metsästysajan pidentämisen tavoite on vahinkojen ehkäisy. Eteläisessä Suomessa valkohäntäpeurakanta on kasvanut huimasti. Se on hieno riistalaji, mutta aiheuttaa myös vakavia vahinkoja liikenteessä, tiloilla ja puutarhoissa.

Paikoin myös hirvikanta on liian korkealla tasolla ja aiheuttaa paljon taimikkovahinkoja metsänomistajille. Pyyntilupia on myönnetty runsaasti ja tihentymäalueilla kantoja on nyt leikattava. Harkinnassani on myös ajavien koirien säkäkorkeuden nosto Ruotsin tapaan.

Riistahallinnon tärkeä periaate on säädellä metsästyspainetta kantojen kehityksen mukaan. Esimerkiksi tämän syksyn historiallisen suuren karhujahdin taustalla oli vahvistunut karhukanta.

Ilvesten määrä sen sijaan on koko maassa laskussa ja tämä näkyy kiintiössäkin. Etelä-Savossa ilveskanta on kuitenkin vakaa ja siten pyyntilupiakin on tulossa.

Vastaavasti päätökselläni rauhoitimme punasotkan, tukkakoskelon ja allin määräajaksi. Moni vesilintulaji on taantunut erityisesti pesintään ja lepoon sopivien kosteikkojen kadon vuoksi.

Budjettiriihestä saimmekin pienen aloitusrahan kosteikkojen kunnostushankkeelle. Se on uudenlainen toimintamalli, joka kokoaa yhteen metsästäjät, maanomistajat ja ympäristötahot yhteiselle asialle.

Supikoirista puheen ollen, olemme valmistelleet ministeriössä lakimuutoksia joilla vieraslajien poistaminen helpottuisi entisestään. Supikoiran kaltaisten vieraslajien karsiminen on ensiarvoisen tärkeää muun luonnon, kuten metsäkana- ja vesilintujen kannalta.

Vieraslajeja pyytäessään metsästäjät tekevät tärkeää luonnonhoitotyötä, vaikka kyse ei olekaan kovin arvostetusta saaliista.

Myös villisika on Suomen luonnolle vieras laji, joka kaiken lisäksi voi levittää viheliäistä eläintautia, afrikkalaista sikaruttoa. Sikaruton leviäminen Suomeen olisi tuhoisaa suomalaiselle sianlihan tuotannolle ja myös metsästykselle.

Säädöksillä on helpotettu villisikojen metsästystä esimerkiksi keinovaloa ja aitauksia käyttäen. Myös uusia keinoja on valmistelussa. Metsästäjillä on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä myös suurriistan virka-apuna viranomaisille.

Metsästyskulttuurimme tulevaisuus on kiinni siitä, että mukaan saadaan nuoria. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä alle 18-vuotiaiden riistanhoitomaksun puolittamisesta. Tavoitteena on alentaa eräharrastuksen aloittamisen kynnystä.

Toivottavasti tulevilla jahtikausilla on mukana entistä enemmän uusia tulokkaita hienon luontoharrastuksen pariin.

Jari Leppä
maa- ja metsätalousministeri, kansanedustaja (kesk.)
Pertunmaa

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat