Puheenvuoro: Kirkonkylät keskipisteeseen

Suomi 100-juhlavuonna kirkonkylille, entisille ja nykyisille kuntakeskuksille, haetaan uutta näkymää osana uusien maakuntien muotoutumista.

Suomi 100-juhlavuonna kirkonkylille, entisille ja nykyisille kuntakeskuksille, haetaan uutta näkymää osana uusien maakuntien muotoutumista. Miten esimerkiksi digitalisaatio, biotalous tai muuttoliike vaikuttavat pienten keskusten tulevaisuuteen? Hyvinvointiyhteiskunnan rakennemuutoksen alueelliset vaikutukset näkyvät erityisesti maaseudun yhdyskunta- ja palvelurakenteessa ja muuttavat kirkonkylien ja muiden maaseututaajamien roolia.
Kuka vastaa kirkonkylän kehittämisestä, kun valtio vetäytyy, kunta joutuu leikkaamaan toimintaansa ja kirkonkylistä puuttuu maaseudulle tyypillinen yhteisöllisyys ja kylätoiminta? Vastauksena ovat paikalliset ihmiset, yritykset ja yhteisöt. Oma tekeminen ja yhteistyö.

Mäntyharjulla Taidekeskus Salmelan ja Tuomas Hoikkalan tarina alkoi jo lähes 30 vuotta sitten. Nykyisin Salmela on paitsi suosittu kulttuuritapahtuma ja matkakohde, myös hyvä käytännön esimerkki kirkonkylän uusiutumisesta.
Kehityksen myötä vanha kunnantalo, pitäjäntupa ja koko kirkonkylä ovat saaneet uuden kestävän liikeidean ja olemassaolon perustan kunnan kulttuurikeskuksena. Samalla huomattava joukko vanhoja rakennuksia on saanut uusiokäytön ja uuden elämän. Nyt kunta on panostamassa Asemanlammen ympäristön, nykyisen kunnantalon, valtion virastotalon, rautatieaseman ja kenkätehtaan uusiutumiseen.
— Mäntyharju voitti vuonna 2016 valtakunnallisen keskustan kehittämispalkinnon ja se on antanut pontta keskustaajamamme kehittämiseen. Useat henkilöt ovat tehneet hyvää työtä keskustan kehittämisen eteen jo vuosien ajan. Nyt olen ilokseni havainnut myös elinkeinoelämän heränneen tähän kehittämistyöhön, kertoo kunnan markkinointipäällikkö Olli Marjalaakso. Salmela haastaa myös Mäntyharjun nykyistä kuntakeskusta uusiutumaan.

Pieksämäellä on puolestaan kehitelty ja otettu käyttöön ns. kumppanuuspöytämalli. Toimintamalli on vahvistettu marraskuussa 2016 kaupungin hallintosääntöön. Kumppanuuspöytämallin kokemukset ovat erittäin rohkaisevia.
—Viimeisen vuoden aikana on kylille perustettu kaksi ravintolaa, yksi majatalo ja viimeisimpänä lakkautetun kahvilan tilalle kyläläisten uuden osuuskunnan perustama kahvihuone. On myös tehty päätös yksityisen vanhusten palvelutalon rakentamisesta. Joulukuussa kokeilimme Elävää joulukalenteria, jossa jokaisena joulualuspäivänä tapahtui jotain pientä tai isompaa eri puolilla Pieksämäen kyliä, tiivistää kyläasiamies Vuokko Jaakkola.

Yksittäiset ihmiset ja heidän aktiivinen toimintansa on tärkeää.
—Kun aloitin Haukivuoren aluejohtokunnan puheenjohtajana vuonna 2014, alue ja sen väestö oli kokenut jäävänsä sivuun Mikkelin kaupungin kehittämistoimista, ja alueen väestön itsetunnon heikkeneminen oli selvästi havaittavissa. Myös aluejohtokuntakonsepti koettiin osin toimimattomaksi ja liian rajoittavaksi. Alkoi kova lobbaus tilanteen, toimintamallin ja tulevaisuuden uskon parantamiseksi, muistelee aluejohtokunnan puheenjohtaja Leo Laukkanen.
Esimerkkejä aktiivisemman kehitystyön ja yhteistyön tuloksista ovat uuden torin ja esiintymislavan rakentaminen, sataman merkittävä uudistaminen sekä Asemankylän ja Kyyveden välialueen metsän maisemointi. Näkyviä tuloksia ovat myös alueen markkinointi Helsingin kevätmessuilla sekä aluejohtokunnan suurimman investoinnin, Haukivuori-kyltin, saanti 72-tien ja Savon radan näkyvyysalueelle.

Toivottavasti kirkonkylät, lähidemokratia ja erilaiset yhteistyön toimintamallit nousevat keskusteluun myös kevään kuntavaaleissa. Joka tapauksessa kirkonkylät ansaitsevat nykyistä enemmän tukea, tietoa ja hyviä esimerkkejä uusiutumisensa ja tulevaisuuden uskon perustaksi. Yleistä välinpitämättömyyttä, surkuttelua ja luovuttamisen mielialaa kirkonkylät eivät kaipaa.

Jarmo Vauhkonen
aluesuunnittelujohtaja
Etelä-Savon maakuntaliitto

Eero Korhonen
alueidenkäytön ja luonnonsuojelun palvelut-yksikön päällikkö
Etelä-Savon ely-keskus

Anssi Mehtälä

Anssi Mehtälä