Puheenvuoro: Viitostietä on törkeää kutsua vähätellen pelkäksi mökkitieksi, kuten sanomalehti Keskisuomalainen teki

Keskisuomalainen tekee pääkirjoituksessaan 9.12. päätelmiä viime viikolla julkaistusta ”Elinkeinoelämän kuljetukset tieverkolla” –raportista. Osana päätelmiään Keskisuomalainen toteaa provokatiivisesti Viitostien olevan perusluonteeltaan mökkitie ja edellyttää panosten siirtämistä Viitostien kehittämisestä Nelostielle.

Kyseisten johtopäätösten tekeminen edellyttää melkoisen valikoivaa ja tarkoitushakuista raportin tulosten tulkintaa. Raportin ansio on, että se nostaa esiin maan lukuisten eri väylien merkityksen elinkeinoelämän kuljetuksissa. Suomalainen elinkeinoelämä toimii eri puolilla maata ja toimintaedellytysten varmistamiseksi väyläverkon on oltava kunnossa.
Kannattaa myös pitää mielessä, että tilastoissa on aina omat ongelmansa ja niillä on taipumus vääristää kokonaiskuvaa. Näin tässäkin raportissa.

Viitostie ja Nelostie yhtyvät yhdeksi tieksi Lusista etelään. Raportin tausta-aineistona on käytetty Liikenneviraston tieosoitejärjestelmää, jossa yhdelle tieosalle on annettu vain yksi tienumero. Tästä johtuen Helsingin ja Lusin väliset kuljetukset sisältyvät raportissa vain Nelostien kuljetussuoritteeseen ja Viitosten kuljetussuoritteessa on huomioitu vasta Lusista alkavat kuljetukset. Raportin laatinut WSP on vahvistanut asian ja tältä osin tilastointi vääristää Viitostien merkitystä sekä tonneissa että euroissa Nelostien eduksi.
Hyvällä syyllä voi pitää erikoisena myös Keskisuomalaisen ajatusta siitä, että viime vuosina yhteiskunta olisi panostanut erityisesti Viitostiehen ja nämä panokset tulisi siirtää Nelostielle. Ely-keskukselta saamiemme tietojen mukaan yhteiskunta on panostanut 2010-luvulla Nelostien kehittämiseen noin 400 miljoonaa euroa. Luvussa ei ole mukana juuri päätettyä noin 140 miljoonan euron Tikkakoski-Kirri –hanketta.


 
Samaan aikaan Viitostielle suunnatut panokset ovat jääneet alle 300 miljoonaan euroon. Nämä panokset ovat olleet välttämättömiä itäsuomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja Viitostien taso edellyttää edelleen kiireellisiä parannuksia.
Pääväylänään Viitostietä hyödyntävä itäsuomalainen elinkeinoelämä on vahvassa iskussa. Esimerkiksi Pohjois-Savossa toimivien yritysten liikevaihto ja vienti ovat kasvaneet vuodesta 2015 lähtien voimakkaammin, kuin muualla Suomessa keskimäärin.
Pelkästään tänä vuonna pohjoissavolaisten yritysten vienti on kasvanut lähes 18 prosentin vauhdilla muun Suomenkin yltäessä erinomaiseen kymmenen prosentin kasvuun. Etelä-Savossa Viitostiestä riippuvaiset elintarvike- ja metsäteollisuus porskuttavat vahvasti.

On täysin tarpeetonta vähätellä Viitostien merkitystä elinkeinoelämälle. Vaikka elinkeinoelämän kuljetuksia kuvaavassa raportissa onkin valitettavia tilastollisia virheitä, Viitostie on siitä huolimatta yksi raportin merkittävimmistä valtaväylistä.
Vientituloja koko maalle tuottavan teknologiateollisuuden osuus väylän käyttäjistä on raportin mukaan poikkeuksellisen suuri. Tämän rehellinen toteaminen ei ole pois Nelostieltä. Molempien teiden, ja monen muunkin suomalaisen väylän, on oltava iskussa, jotta suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyky voidaan turvata.

Silja Huhtiniemi
toimitusjohtaja
Timo Rask
puheenjohtaja
Kuopion alueen kauppakamari

Markku Kakriainen
toimitusjohtaja
Heikki Hämäläinen
puheenjohtaja
Etelä-Savon kauppakamari

Tilastointi vääristää Viitostien merkitystä sekä tonneissa että euroissa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat