Puheenvuoro: Etelä-Savon metsistä ei jää hiilijalanjälkeä

Hiilijalanjälki kertoo, montako kiloa ilmakehään päätyy harmillista liikahiiltä, kun ajaa esimerkiksi autoaan tai lämmittää taloaan polttoöljyllä. Hiilijalanjälki mittaa, paljonko ilmastopäästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, yritystäsi kohti, kuntaasi, maakuntaasi tai koko maatasi kohti.

Euroopan unioni on ollut vuoden 2017 ajan huolestunut Suomen metsien hiilijalanjäljestä. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. Tuleeko metsistämme ilmaston hiilijalanjälkiä, entistä useammin ja entistä painavampia?
Esimerkkinä voi käyttää koko Etelä-Savoa. Metsiä hakataan vuosittain, hakkuuaukkoja muokataan, taimia istutetaan, taimikkoja hoidetaan ja nuoria metsiä harvennetaan. Jääkö Etelä-Savon metsiltä hiilijalanjälki?

Luonnonvarakeskus on mitannut metsiämme vuodesta 1921. Etelä-Savon puuvarasto on viimeksi laskettu vuosille 2011 ja 2015. Lähtövuonna runkopuuta oli 180 miljoonaa kuutiota ja loppuvuonna 183 miljoonaa kuutiota.
Ilmastolaskennassa biomassan hiilivarasto on paras laskea maakunnan koko maa-alaa kohti. Muuten voi ajautua Euroopan unionista tuttuun maankäytön muutoksen Lulucf -riitelyyn siitä, miten metsäala mitataan. Itse metsän määritelmiä kun tiede tuntee maailmalla jo noin 800 kappaletta.


Etelä-Savon koko maapinta-alaa (1,43 miljoonaa hehtaaria) kohti lasketut runkopuun määrät olivat 126 kuutiota hehtaarilla lähtövuonna ja 128 kuutiota hehtaarilla loppuvuonna. Runkopuusta johdettu alkuainehiilen määrä (rungot, oksat ja juuret) oli vastaavasti 44,5 tonnia hehtaarilla vuonna 2011 ja 45,3 tonnia vuonna 2015. Vuotuisista hakkuista huolimatta Etelä-Savon puuston hiilivarasto kasvaa.
Koko maakunnan tasolla hiilijalanjälkeä ei Etelä-Savon metsistä synny. Sen sijaan ne nielevät ilmakehästä hiiltä vuodesta toiseen. Nieluvirta on keskimäärin 0,19 hiilitonnia vuotta ja maahehtaaria kohti.

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. Vuodesta 2004 lähtien Euroopan unionin pörssit ovat hinnoitelleet fossiilisista polttoaineista ilmakehään nousevan hiilen päästövirran. Joulukuun puolivälissä 2017 päästövirran hinta oli 26,2 euroa alkuainehiilen tonnilta.
Hinta mataa pohjalukemissaan. Tähän kiinnitti huomiota ilmastokamppailua vetävä Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän ehdotti joulukuussa 2017 järjestämässään Pariisin seurantakokouksessa, että päästöhiilen hinta pitäisi nostaa noin nelinkertaiseksi, tasolle 110 euroa hiilitonnilta.


Jos Etelä-Savo voisi nykyhinnoin laskuttaa Euroopan unionin ilmastorahastoa vuotuisesta hiilen nieluvirrastaan, tulos olisi melkoinen. Yhtä maahehtaaria kohti laskutus olisi 4,86 euroa vuodessa. Koko Etelä-Savon maa-alalta laskutus olisi noin 6,9 miljoonaa euroa.
Mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä arvokkaammiksi metsien hiilen nieluvarastot nousevat. Niille löytyy lopulta rahoituksensa niin Suomessa, muualla Euroopassa kuin kaikkialla maapallolla.

Ilmastonmuutoksen merkitys ja pitkäkestoisuus ovat sitä luokkaa, että metsien hiilivarastoja ja hiilen nieluvirtoja ei tulisi kytkeä hetkellisiin tukiaisjärjestelmiin. Hiili olisi luontevampaa kytkeä pitkäaikaiseen metsäverotukseen.
Eri kokoluokan metsätilat, yhteismetsät ja yhtiömetsät ilmoittaisivat vuosittaisessa veroilmoituksessaan hiilivarastonsa sen hetkisen suuruuden. Hiilivaraston laskenta on tänä päivänä edistynyt. Sen voi tehdä esimerkiksi metsaan.fi palvelun pohjalta tai erillisellä kännykkäsovelluksella.
Verotoimisto laskisi vuosi-ilmoituksen pohjalta metsätilan, yhteismetsän tai yhtiömetsän vuotuisen hiilivirran suunnan ja suuruuden, määrittäisi sen rahallisen arvon ja liittäisi sen verojen koko pakettiin. Hiilitonnin vuosihinnan määrittäisi valtiovarainministeriö, päivärahan tai kilometrikorvauksen tapaan.
Hyvin metsäänsä hoitava kokisi hiilimaksun veronpalautuksena. Huonosti metsäänsä hoitava kokisi hiilimaksun jälkiverona. Hän, hänen yhteisönsä tai yhtiönsä oli hakannut metsää sen kasvua enemmän ja aiheuttanut hiilijalanjäljen. Siitä on oikein ja kohtuullista maksaa ilmastoveroa.

Veli Pohjonen
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori
Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa