Puheenvuoro: Koulutus tukee Itä-Suomen menestymistä

Väestörakenteen muutos koettelee suomalaista yhteiskuntaa. Muutos näkyy kasvaneina alueellisina eroina.

Viimeisessä OECD-maiden oppimistuloksia vertailevassa Pisa-tutkimuksessa peruskoulunsa päättäneet Itä-Suomessa asuvat oppilaat olivat lähes kokonaisen kouluvuoden jäljessä lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä.

Itä-Suomessa raportoitiin poikkeuksellisen paljon oppimista korostuneesti haittaavia tekijöitä, kuten oppimateriaalien ja avustavan henkilöstön puutetta, oppilaiden ja opettajien poissaoloja, oppilaiden uhkailu- ja kiusaamistilanteita sekä oppilaiden päihteiden käyttöä.

Viimeisimmässä kansainvälisessä lasten lukutaitotutkimuksessa Itä-Suomen oppilaat putosivat muutamassa vuodessa maan kärjestä heikoimpien joukkoon. Erityisesti Itä-Suomessa asuvilla pojilla näytti menevän heikosti.

Väestörakenteen muutos jyrää Itä-Suomen nyt myös oppimistuloksissa. Koulutukseenkin liittyvä eriytyminen vahvistaa alueellisten erojen kasvua. Mitä tässä tilanteessa olisi tehtävä?

Opettavainen esimerkki tulee Iisalmesta. Syksyllä 2016 voimaan astuneessa uudessa opetussuunnitelmassa moni kunta pudotti peruskoulujensa kokonaistuntimäärän valtakunnalliseen lakisääteiseen minimiin, 222 vuosiviikkotuntiin. Iisalmessa perusopetusta päätettiin lisätä 234 vuosiviikkotuntiin.

Iisalmen peruskoululaisten koulupäivät ovat pidempiä ja opetustunteja on enemmän. Koululaiset saavat perusopetusta puoli vuotta enemmän kuin monet ikätoverinsa. Erityisesti iisalmelaiset ovat kunnostautuneet äidinkielessä ja matematiikassa, joissa opetusta on ollut tavanomaista enemmän.

Tulokset näkyivät lukiovertailuissa siten, että Iisalmen lukion oppilaat sijoittuivat toistuvasti maan parhaimpaan neljännekseen. Syyt olivat ilmiselvät.

Tuntikehyksen lisäksi Iisalmi hyödynsi tieto- ja viestintäteknologiaa ja digiopetusta. Ekaluokkien oppilailla oli iPadit ja viitosilla kannettavat tietokoneet. Kolmessa vuodessa jokaiselle oppilaalle tulee henkilökohtainen laite.

Iisalmen oppilaat ja opettajat ovat muutaman vuoden päästä tiedoissa ja taidoissa maan taitavimpien joukossa.

Itä-Suomen kuntien kannattaisi tutustua Iisalmen löytöihin. On todettu, että ne kaupungit pärjäävät, jotka menestyvät koulutuksessa ja kykenevät huolehtimaan osaamisestaan.

Parhaiten menestyvät ne, jotka oppivat hyödyntämään taitavimmin digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet koulutuksessa ja oppimisessa.

Oppimistulosten eriytyminen näkyy pitkällä aikavälillä osaamispääoman heikkenemisenä. Alkanut eriytymiskehitys oppimistuloksissa vaatii jämäkkää puuttumista.

Pisa:n perusteella menestyminen äidinkielessä ja matematiikassa näyttää olevan yhteydessä muuhun koulumenestykseen.

Monen kunnan taloudellinen tilanne ei toistaiseksi ehkä mahdollista Iisalmen kaltaista tuntikehysmäärää, mutta jo muutaman tunnin lisääminenkin äidinkielen ja matematiikan opiskeluun vahvistaisi pitkällä aikajänteellä oppimistuloksia muissakin aineissa.

Itä-Suomen kuntien tulisi hankkia seuraavan kolmen vuoden aikana kaikkien perusopetuksen oppilaiden käyttöön henkilökohtainen päätelaite. Näin ne kykenisivät kuromaan umpeen oppimistuloksiin syntynyttä eroa ja turvaamaan osaamisperustansa sekä monipuolisen yritys- ja elinkeinorakenteen alueillaan.

Mikko Ripatti, KT
johtava rehtori
Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulu, Rantakylän normaalikoulu

Luetuimmat