Puheenvuoro: Noitarovioilla loimusi hysteria

"Kun katovuodet veivät viljan tai epidemiat raivosivat, syntipukki oli pakko löytää. Syntipukki on aina ollut oivallinen ajojahdin kohde", kirjoittaa teologian tohtori Martti Wirilander. Noitien lisäksi vaikkapa juutalaiset ovat tästä yksi esimerkki.

Katselen pääsiäiskorttia. Siinä on vanha, kärttyinen, luudalla kissan kanssa lentävä nainen. Mistään haudanvakavasta ei ole kysymys, joskin kuva palautuu menneen ajan tapahtumiin.

Pääsiäiskortin ilkeä noita-akka on leikkimielistä hupsuttelua. Sitä vastoin taikuuden eli magian harjoittaminen on kaukana harmittomasta kujeilusta.

Suomalaisista tutkijoista etenkin Antero Heikkinen, Marko Nenonen ja Mirkka Lappalainen ovat ansiokkaasti perehtyneet noitavainojen syntyyn ja syihin.

Vainoista tuli kansanhuvi

Noidat olivat niitä, joiden arveltiin pyrkivän liittoon Paholaisen kanssa. Vainot alkoivat uuden ajan alussa eli 1500-luvulla, mutta massaliikkeeksi ne yltyivät 1600-luvulla, kunnes ne sitten sata vuotta myöhemmin valistusaatteiden seurauksena hiipuivat.

Noitavainoissa oli kyse oikeudenkäyttötavasta, jonka seurauksena lukuisat ihmiset menettivät henkensä. Usko noituuteen oli valtavan todellista.

Alkuvaiheessa noitasyytökset koskivat sellaisia toimenpiteitä, joissa joku oli pyrkinyt vahingoittamaan toista ihmistä. Myöhemmin noitavainoista tuli suoranainen kansanhuvi.

Pohjoismaissa, kuten Suomessa, vastaavia ilmiöitä esiintyi etenkin niin sanotun luterilaisen puhdasoppisuden aikana 1600-luvulla. Yhtenä syynä oli katolisen perinteen hävittäminen.

Syntipukkeja tarvittiin

Syyte noituudesta lankesi varsin vähästä. Mutta millaiset ihmiset olivat ”noitia?”

Eräs nainen sai polttoroviotuomion samakoiden noitumisesta. Kun muuan pappi väitti, että hänen oluensa oli noiduttu, syytetyn penkille keksittiin puolustuskyvytön kansannainen.

Vastaavia roviotuomioita langetettiin yleensä avuttomille ihmisille. Mutta miksi?

Kun katovuodet veivät viljan tai epidemiat raivosivat, syntipukki oli pakko löytää. Syntipukki on aina ollut oivallinen ajojahdin kohde. Juutalaisvastaisuus on tästä yksi esimerkki.

Me syyttelemme toisiamme, milloin mistäkin. Tämä henkinen mentaliteetti on ihmislajille ominainen.

Kuvitelmat synnyttivät vainoja

Noitavainot iskivät ihmisen henkisen kuoren suliin kohtiin. Jos jotakin pidettiin joko fyysisesti tai mielenterveydeltään ”omituisena”, hänet saatettiin nimetä noidaksi.

Tällaisesta maaperästä versosi se hysteerinen vimma, joka konkretisoitui noitavainoina. Yleensä ihmiset etsivät vastoinkäymisiin selitysperusteita, jotka eivät edes silloisten mittapuiden mukaan olleet järkeviä.

Noitia ei tietenkään oikeasti ole ollut olemassa. Mutta aina heitä on eri nimillä keksitty.

Noitavainoja synnyttivät kaikenlaiset kuvitelmat. Synkässä metsässä vaanivat pedot ja noidat. Yön salaperäiset äänet loihtivat mielikuvituksen valloilleen. Hämäräperäiset huhut alkoivat elää omaa elämäänsä.

Jos huhun kohde oli nainen ja jos hän lisäksi kuului alimpaan yhteiskuntakerrokseen, rupesivat kuiskeet kuulumaan: ”Se on varmaankin noita!” Muuta ei tarvittu, kun jo polttorovio odotti.

Noitia ei oikeasti ollut

Noitavainot olivat hyytävä ilmiö, ei vähiten Pohjolassa. Antero Heikkinen valaisee tutkimuksessaan tuonaikaiksten ihmisten uskomuksia. Monet näkivät Paholaisen töitä liki kaikkialla. Mutta selittyvätkö noitavainot puhtaasti irrationaalisilla syillä?

Kun etsin vastausta, teen sen helposti tämän päivän arvostusten ja maailmankuvan pohjalta. Uuden ajan alun ihmiskuva ja oikeusajattelu eivät olleet yksi yhteen nykyajan kanssa. Silti noitavainoissa on jotakin ajallemme tuttua.

Erityisesti vähemmistöryhmät tai sellaiset ihmiset, jotka poikkeavat ”normaalista”, ovat ihmisten vihan ja pelon kohteina myös nykyisin. Tässä yhteydessä myös maahanmuuttajat nousevat parrasvaloihin. Pakolaisasian järkevä pohdinta on ennakkoluuloisille suomalaisille vaikeaa. Jos eläisimme noitavainojen aikaa, seuraukset saattaisivat olla kohtalokkaita.

Noitavainoja siivittivät järjenvastaiset pelot ja uskomukset. Mutta myös vastustajia löytyi, lähinnä korkeampaa oppisivistystä saaneiden parista. Vähitellen yleinen ilmapiiri alkoi vieroksua ihmisten mielivaltaista syyttämistä.

Noitia ei tietenkään oikeasti ole ollut olemassa. Mutta aina heitä on eri nimillä keksitty. Semmoinen on ihminen.

Matti Wirilander
teologian tohtori,  Mikkeli