Puheenvuoro: Satavuotiaan Suomen on lopetettava vähäosaisten kyykytys ja riistäminen

Vienti vetää ja talous kasvaa.

Jari Leppä (L-S 3.5.) pitää talouskasvua hallituksen ansiona. Jos näin on, niin silloin myös 10 vuotta sitten alkanut lama on keskustan ja kokoomuksen vika, sillä, kuinka ollakaan, ne häärivät pääpuolueina silloinkin!
 
Ei voi valita toista ilman toista. Maailmanlaajuisen finanssikriisin syypäitä ei ole etsitty hallituksen riveistä.

Totuus on, että myös syy talouden kasvuun löytyy kansainvälisen kaupan elpymisestä. Kotimaisista toimista suurin taloutta tukeva ratkaisu on ollut palkkamaltti, josta pitäisi kiittää ammattiliittoja ja kaikkia työntekijöitä, mutta sitä kiitosta hallitukselta ei tule.

Kaikkien selvitysten mukaan hallitus on leikannut eniten köyhiltä ja pienituloisilta.

On selvää, että hallituksen leikkauksillakin on ollut vaikutusta, mutta valitettavasti tiukasta leikkuripolitiikasta seuraava lasku uhkaa olla saatuja säästöjä suurempi. Kaikkien selvitysten mukaan hallitus on leikannut eniten köyhiltä ja pienituloisilta.

Eläkeläisten ostovoimasta eniten on leikattu alle 1 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilta! Kaikista leikkauksista suurimmat ovat kohdistuneet opiskelijoihin, joiden opintotuesta leikattiin peräti neljännes!
 
Kaikkiaan tämä hallitus on leikannut koulutuksesta lähes miljardin varhaiskasvatuksesta yliopistoihin. Kilpailukykysopimus, joka syntyi hallituksen pakkolakien pelossa, on kyykyttänyt erityisesti julkisen puolen työllistämiä naisia: sairaanhoitajia, lastentarhanopettajia ja kuntien väkeä.

Hallituksen toiminta työttömiä kohtaan on ollut erityisen raadollista. Työttömyysturvaa on lyhennetty ja alennettu. Aktiivimallin leikkuri iski lisäksi yli puoleen työttömistä huhtikuun alussa. Historiallisen suuri leikkauslista on karua luettavaa.
 
Vihreät olisivat hakeneet lisätuloja parempituloisilta, energiaintensiivisen teollisuuden verohelpotuksista ja tehottomiksi todistetuista yritystuista sekä mm. terveysperusteisesta sokeriverosta sekä suurimpien osinkojen verotuksesta.

Tarvitsemme kestäviä toimia, joilla Suomen talouden rattaat pyörivät pitkään. Koulutus on paras keino vastata kasvavaan työvoimapulaan. Työnteko on murroksessa, ja tästä syystä miljoona suomalaista on koulutettava uudestaan. Me vihreät haluamme panostaa koko koulutusketjuun varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen.

  Työttömien ahdinko helpottuu, kun aktiivimalli kumotaan. Tarvitsemme aidon aktiivimallin, jossa aktiivisuudesta palkitaan – ei rangaista. Palkkatukea pitää lisätä, sillä sen avulla huonommin koulutetutkin työttömät voivat saada mielekästä tekemistä ja samalla hyödyttää järjestöjä ja yhdistyksiä.
 
Hallitus vertaa työllisyystoimiaan mieluusti Tanskaan, mutta unohtaa samalla, että siellä te-toimijoita on lähes 20-kertainen määrä meihin verrattuna, vaikka asukkaita on jotakuinkin saman verran! Silti hallitus on meillä leikannut työllisyydenhoidosta noin 100 miljoonaa ja sittemmin paikannut aukkoja vajaalla puolella.

Ei siis ihme, että kasvokkaisia kohtaamisia te-toimistoissa oli esimerkiksi viime vuonna edellisvuotta vähemmän, vaikka silloin työttömien määrä yhä kasvoi ja hallitus otti käyttöön 3 kuukauden välein tapahtuvat haastattelut, joiden piti lisätä kohtaamisia!

Me vihreät haluamme toteuttaa vanhempainvapaauudistuksen siten, että vastuut ja maksut jaetaan nykyistä tasaisemmin. Me haluamme uudistaa sosiaaliturvajärjestelmän ja luoda työmarkkinat, joissa työnteko on aina kannattavaa. Tärkeintä on tehdä uudistuksia kestävältä pohjalta.
 
Satavuotias Suomi tarvitsee politiikkaa, jolla siivitetään nousukauden kasvu vielä vuosiksi. Kyykytyksen ja heikompiosaisilta riistämisen on loputtava. Yhdessä pystymme parempaan.
 
Heli Järvinen
kansanedustaja (vihr.)
Kerimäki

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet