Puheenvuoro: Essoten menojen kasvu koko maan linjassa, mutta alueen kuntien rahoitusasema on kiristynyt

Keskustelussa kuntien taloudesta on asetettu paljon toiveita Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen karsimiselle. Uutisessa (L-S 19.8.) eteläsavolaisten kuntien verotulokehityksestä kuntien johtajat ilmaisivat huolensa Essoten kustannuskehityksestä.

Keskustelussa jää usein vähemmälle huomiolle, että Essoten kulujen kehitys on ollut maltillista ja kustannustasomme valtakunnallisesti vertailukelpoisilla tiedoilla keskiarvoa matalampi.

Essote on tuottanut palveluja runsaalle sadalletuhannelle eteläsavolaiselle kohta kolmen vuoden ajan.

Palvelutuotannon ensimmäisen vuoden kustannukset kunnille olivat 303,4 miljoonaa euroa. Se merkitsi noin 10 miljoonan euron alenemaa edellisvuoden sote-menoihin.

Vuonna 2018 kustannukset nousivat 5,4 prosentilla. Tänä vuonna kuntarahoituksen tarve on arviolta 331 miljoonaa euroa. Kasvua vuoden 2018 tasoon on 3,5 prosenttia.

Verrattuna koko maan neljän ensimmäisen kuukauden sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan 4,2 prosentin (Kuntaliitto 9.7.) lukuun, on kasvu pienempi ja tavoitteena on edelleen saada kasvuprosentteja matalammiksi.

Toimintalukuja tutkittaessa on tärkeä huomioida, mihin kulloinkin verrataan. Talousarvioita tehtäessä on, omistajakuntien toivomuksesta, tavoitetaso ollut ylioptimistinen.

Esimerkiksi vuodelle 2019 pystyttiin varaamaan noin 10 miljoonaa euroa vähemmän kuntarahoitusta kuin mitä edellisen vuoden palvelutuotanto edellytti. On selvää, että tuohon tavoitteeseen ei tänä vuonna pystytä.

Kustannusten hillinnän toimenpiteet käynnistettiin jo vuoden 2018 loppupuolella. Kevään aikana hyväksytyssä talous- ja muutosohjelmassa tavoitteena on leikata kustannuksia noin kuudella miljoonalla eurolla. Osa toimenpiteistä oli pysyviä, osa tarkoitettu vuoden 2019 kustannuspaineiden hillitsemiseen.

Tulokset näkyvät. Henkilöstöä on kuukausitasolla ollut koko vuoden aikana noin 90 vähemmän kuin 2018.

Jo keväällä hyväksytyssä talous- ja muutosohjelmassa asetettiin kuntayhtymän hallinto- ja tukipalveluille merkittävä 50 henkilötyövuoden säästövelvoite.

Hallinnosta ja tukipalveluista onkin jo vähennetty 33 henkilötyövuotta jättämällä auki tulevia paikkoja täyttämättä. Osa näistä on johtaja-, päällikkö- ja esimiestason tehtäviä.

Essoten kulujen kasvu tulee pääosin asioista, joihin kuntayhtymä ei voi kaikilta osin vaikuttaa. Vaikka henkilöstöä on vähemmän, palkkakustannukset ovat palkankorotusten takia korkeammat kuin viime vuonna.

Ostamme myös noin 130 miljoonalla eurolla palveluja muun muassa Kuopion yliopistollisesta sairaalasta ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä sekä kasvavasti iäkkäiden tarpeisiin asumispalveluja yksityisiltä palvelujen tuottajilta.

Näitä kuluja on vaikeampi hallita ja niihin olemme vastanneet muun muassa virittämällä yhteistyötä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Itse tuotettujen palvelujen kustannukset pysyvät hyvin kurissa ja ne ovat edullisia.

Tehdyt säästöt eivät riitä kattamaan kulujen kasvua tai auta pysymään talousarvion alhaisia tavoitelukuja, vaan nyt on tarkasteltava kaikki kuntayhtymän palvelut, tilat ja toimintamallit.

Puolen vuoden toteuman perusteella laadittu talousennuste osoittaa huomattavaa talousarvion ylitystä.

Tämän johdosta kuntayhtymän hallitus päätti (15.8.) käynnistää yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelujen tavoitteena on 9 miljoonan euron pysyvä kustannusalenema.

Kuntien huoli talouskehityksestä otetaan Essotessa vakavasti ja tiedämme kuntien verokertymän. On selvää, että nykyisenkaltaisen palveluverkon ylläpidon edellytykset on selvitettävä.

Myös vähenevä väestömäärä on otettava huomioon ja rakennettava sellainen palveluverkko, jonka avulla pystytään 2020-luvulla tarjoamaan laadukkaat palvelut Essoten alueen asiakkaille.

Huomattavat säästövaatimukset edellyttävät voimakkaita muutoksia palveluverkossa ja palvelutasossa. Pienetkin muutokset palvelutasossa ja -verkossa ovat toistaiseksi aiheuttaneet voimakasta kritiikkiä Mikkelin kantakaupungin ulkopuolella.

Vastaavasti toivomme omistajakunnilta rohkeutta katsoa tulevalle vuosikymmenelle ja uudistaa palvelurakennetta.

Sähköisten ja liikkuvien palvelujen kehitystyössä Essote ottaa suurempia askelia. Toki se edellyttää myös asiakkailtamme totuttelua uudentyyppisiin palveluihin.

Risto Kortelainen
kuntayhtymän johtaja

Vesa Vestala
talousjohtaja

Sami Sipilä
muutosjohtaja
Essote

Uusimmat uutiset