Puheenvuoro: Suomen suunta ratkaistaan ilmastovaaleissa

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii maailmanlaajuisia toimia välittömästi. Päästöjä on vähennettävä ja hiiltä on sidottava ilmakehästä nykyistä enemmän. Toivoa kuitenkin on. Näin uskoo alan huippuosaamista edustava kansainvälinen IPCC-ilmastopaneeli.

Fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, öljyn ja maakaasun käyttö, metsien hakkaaminen ja kotieläintuotanto kasvattavat päästöjä.

Maapallon ilmaston keskilämpötila on jo nyt 0,85 astetta korkeampi kuin 1800-luvun lopussa. Mikäli nykymeno jatkuu, uhkaa lämpötila kohota useamman asteen vuosisadan loppuun mennessä.

Moni miettii, mitä väliä minun teoillani on, kun Intiassa tehtaat saastuttavat ilmakehää paljon enemmän.

Todellisuudessa länsimainen elämäntapa on kaikkein kuluttavinta maapallon kestävyyttä ajatellen.

Keskiverto suomalainen tuottaa hiilidioksidia yli 10 000 kiloa vuodessa, mikä on kuusinkertainen määrä vaikkapa intialaisiin verrattuna.

Meille koituu myös suoraa hyötyä ilmastoystävällisen teknologian kehittämisestä, sillä sille on maailmalla lähes loputtomat markkinat. Koko Euroopassa uusiutuvan energian alalle syntyy eniten uusia työpaikkoja.

IPCC-raportin mukaan lämpötilan nousu on mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen, mutta se vaatii nopeita, laajoja ja ennennäkemättömiä muutoksia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.

Ruokailu, liikenne, energia ja asuminen ovat arkisia valintoja, joilla on helppoa vaikuttaa oman hiilijalanjäljen suuruuteen.

Selvää kuitenkin on, ettei maapalloa pelasteta yksittäisten kuluttajien valinnoilla, vaan pallo on meillä päättäjillä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Oleellisinta muutoksen aikaansaamiseksi on luoda järjestelmä, jossa päästöistä pitää maksaa ja jossa ympäristöystävällinen vaihtoehto on aina kuluttajalle se helpompi ja halvempi.

Toistaiseksi yksikään hallitus ei ole tehnyt riittävästi ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Nykyinen hallitus on ottanut hyviä askelia mm. puurakentamisen ja kivihiilen kiellon osalta, mutta silti jopa hallituksen itse teettämän vaikutusarvioinnin mukaan sen politiikka ei ole onnistunut vähentämään päästöjä.

Suomen YK:n ilmastosopimuksen maaraportin mukaan päästöt ovat jopa kasvaneet.

Myös kansalaisjärjestöt, jotka seuraavat Suomen suunnittelemien toimien käytäntöön panoa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, pitävät hallituksen suunnitelmia kunnianhimottomina ja lyhytnäköisinä.

Meidän pitää tarkastella ennakkoluulottomasti kaikkia elämän osa-alueita tavoitteiden toteutumiseksi.

Emme voi jättää ulkopuolelle esimerkiksi maa- ja metsätalouden tukijärjestelmiä, jotka eivät vielä riittävästi tue uusiutuvan teknologian käyttöönottoa tai hiilinielun kasvattamista, tai yritystukia, joista peräti 90 prosenttia on todettu tehottomiksi ja jopa kilpailua haittaaviksi.

Toimiin on ryhdyttävä viipymättä. Suomessa käydään ilmastovaalit ensi huhtikuussa. Kansalaiset ansaitsevat tietää, kuinka kunnianhimoisiin käytännön ilmastotoimiin puolueet sitoutuvat.

Vihreät esittävät konkreettisia keinoja. Haluamme ajaa fossiilisten polttoaineiden käytön alas alle 20 vuodessa ja tehdä Suomesta hiilineutraalin valtion vuoteen 2030 mennessä.

Haluamme panostaa uusiutuvaan energiaan, kuten maa- ja merilämpöön, tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan. Ilmakehästä on kyettävä sitomaan hiiltä kasvattamalla metsien ja maaperän hiilinieluja.

Haluamme palauttaa hallituksen leikkaamat varat koulutukselle, sillä vain panostamalla tulevaisuuden ammattilaisiin pystymme lisäämään puun jalostusta terveydenhuoltotuotteisiin, kankaisiin ja muovin korvikkeeksi ja kehittämään uutta teknologiaa entistä tehokkaampiin uusiutuvan energian talteenotto- ja varastointijärjestelmiin.

Keinoja on lukuisia, mutta tarvitsemme yhteistä tahtotilaa. Löytyykö meiltä rohkeutta muuttaa Suomi aidosti ilmastoystävälliseksi valtioksi silloinkin, kun se vaatii leikkauksia ja uhrauksia työpaikkoihin?

Ilmastonmuutos ei odota, emmekä voi jättää laskua pelkästään lastemme maksettavaksi. Yhdessä voimme tehdä suunnanmuutoksen, joka tarvitaan jo nyt.

Heli Järvinen
kansanedustaja (vihr.)
Kerimäki

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet