Puheenvuoro: Elinvoima- ja ilmastotalkoot voidaan tehdä samaan aikaan

Viime aikoina on puhuttu paljon Etelä-Savon ja koko Itä-Suomen elinvoimasta ja ilmastonmuutoksesta. Valitettavasti elinvoima- ja ilmastotavoitteista on keskusteltu perinteisesti enemmän erillään kuin yhtenä kokonaisuutena.

Ilmastotalkoot voisikin aloittaa ympäristötietopalvelun kehittämisellä osaksi muuta aluekehitys- ja elinvoimatietoa. Se olisi merkittävä ympäristöteko.
Väestökehitys ja muut Etelä-Savon ja Itä-Suomen kehityksen ja elinvoimaisuuden faktat ovat tiedossa.

Tiedossa on myös tarve yhteisestä tahtotilasta, Itä-Suomi missiosta, mutta myös siitä, että kunta- ja maakuntatasolla jostain pitäisi pystyä myös luopumaan yhteisten tavoitteiden eteen.

Hajanainen ja sektoroitunut luonnonvara- ja ympäristötieto ei sen sijaan toimi parhaalla mahdollisella tavalla maakunnan elinvoiman, seurannan ja ennakoinnin tukena ilmastotiedosta puhumattakaan.

Tietoa ja tiedon tuottajia on useita: Tilastokeskus, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen metsäkeskus ja –hallitus, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, maakuntaliitot ja kunnat, mutta tehtäväjako ja tietopalvelun kokonaisuuden koordinointi ja kehittäminen ovat puutteellisia.

Ilmastotavoitteet, aluekehitys ja elinvoima kulkevat usein käsi kädessä. Ne eivät suinkaan ole aina ristiriidassa toistensa kanssa, vaan päinvastoin luovat myös uutta yritystoimintaa, työtä ja elinvoimaa.

Tavoitteet edellyttävät myös toimintatapojen ja kulutustottumusten muuttamista. Esimerkiksi pyöräilyn lisääminen kaupungeissa lisää asukkaiden hyvinvointia ja on samalla ilmastoteko. Mikkelin osalta suunnitelmakin on valmiina.

Maakuntauudistuksen myötä syntyy uusi ympäristötiedon tuotantotaso, maakuntataso.

Samassa yhteydessä tulisi varmistaa selkeät yhteiset pelisäännöt ja vastuutahot valtio-maakunta-kuntatason tiedon tuottamiselle ja tietopalvelulle: mitä tietoa kukin taso tuottaa ja missä formaatissa?

Tietopalvelu pitää myös integroida muuhun elinvoima- ja aluekehitystietoon ja indikaattoreihin.

Ympäristötietopalveluun on kuitenkin syytä panostaa maakuntauudistuksesta riippumatta.

Bruttokansantuoteindikaattorin rinnalle tarvitaan uusia ja selkeitä kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin indikaattoreita. Haasteena on alueellinen tietotuotanto sekä vertailukelpoisen hyvänlaatuisen ja luotettavan aluetiedon sujuva saatavuus.

Nopeasti lisääntyvä tieto on digiajan kultaa ja kehitystä voi hyödyntää myös ympäristötietopalvelun kehittämiseen.

Tuoreen uutisen mukaan suomalaisen Upright-yrityksen laskentamalli laskee jo yritysten vaikutusta mm. ympäristöön, terveyteen, yhteiskuntaan ja tietoon. Pisteet lasketaan hakemalla syy-seuraus-suhteita tekoälyn avulla 80 miljoonan tieteellisen artikkelin tietokannasta.

Ensimmäistä julkista versiota laskentamallista ollaan nyt julkaisemassa. Tavoitteena on aloittaa globaali joukkoistettu mallin kehitys, johon jokainen halukas voi osallistua (HS 19.10.).

Jarmo Vauhkonen
aluesuunnittelujohtaja
Etelä-Savon maakuntaliitto