Puheenvuoro: Suomea on varaa rakentaa vieläkin paremmaksi — ja sen on tapahduttava yhdessä

Suomen satavuotias historia on ollut määrätietoista yhteiskunnan rakentamisen aikaa.

Rakentaminen on ollut konkreettista talojen, kylien, kaupunkien ja liikenneväylien rakentamista, mutta myös hyvinvointiyhteiskunnan, demokratian ja oikeusvaltion rakentamista.
Sadassa vuodessa yhteiskuntamme on muuttunut merkittävästi. Toisen maailmansodan sotakorvauksien valmistaminen vauhditti rajusti Suomen teollistumista.
Maaseudun työpaikat vähenivät ja siirtyivät aluksi teollisuuden työpaikoiksi ja sittemmin myös palvelualalle. Samassa yhteydessä kaupungistuminen on ollut voimakasta.

Sadan vuoden rakennustyö on luonut maahamme tasapuoliset mahdollisuudet kaikille suomalaisille pärjätä elämässä.
Meillä on likipitäen maksuton koulutus ja terveydenhoito. Aikanaan peruskoulu ja kansanterveyslaki lisäsi alueellista ja väestöllistä tasa-arvoa.
Nyt terveydenhuollossa keskustelun keskiössä on valinnan vapaus. Siis kansalaisen vapaus valita eri tuottajien väliltä.
Kovasti ovat ajat muuttuneet sadassa vuodessa.
Peruskoulustamme voimme olla PISA-tutkimusten valossa edelleen ylpeitä, mutta Suomen on pystyttävä olemaan jatkossakin oppimiseen liittyvien menetelmien kärkimaa.
Uusi teknologia, digitaaliset ratkaisut ja tavat, niiden kehittämisessä suomalaiset yritykset ovatkin maailman huippua.
Yhteiskuntamme elää ajassa.
Ongelmat, joita meillä oli sata vuotta sitten, on ratkaistu, mutta uudet ongelmat ajassamme täytyy pystyä myös ratkaisemaan.
Hyvinvointiyhteiskuntaa voimme mitata leipäjonojen pituudella ja syrjäytyneiden määrällä. Nämä molemmat ovat maassamme liian korkealla tasolla.

Vaikka Suomi on tulojen tasauksessa OECD-maiden kärkikastia, on meidän pystyttävä ehkäisemään akuuttia köyhyyttä ja syrjäytymistä. Etenkin nuorten yhteiskunnasta syrjäytymisen ehkäisemiseen on panostettava enemmän.
Toisin kuin väitetään, tuloerot eivät ole kasvaneet maassamme tämänkään hallituksen toimista johtuen, päinvastoin. Suomen Pankin tilastot yltävät vuoden 2015 loppuun, eivätkä niiden mukaan tuloerot ole kasvaneet.
Tuloerojen kasvulle tuo painetta keskipalkkaisten työpaikkojen raju väheneminen Suomessa ja koko Euroopassa. Sen sijaan matala- ja korkeapalkkaisten työpaikkojen määrä on kasvussa. Tämä on syy lievään tuloerojen viimeaikaiseen kasvuun, eivät nykyisen hallituksen toimet.

Rakennetaan Suomea vieläkin paremmaksi — yhdessä.
Suomi on hyvä maa, josta kannattaa olla ylpeä. Meillä ei katoa ihmisiä poliittisten näkemyksien vuoksi. Meillä vallitsee laaja sananvapaus ja tiedotusvälineemme ovat riippumattomia. Suomi on turvallinen yhteiskunta.
Juhlitaan sitä kaikki yhdessä.
Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Kaj Turunen,
Kansanedustaja (sin.)
Talousvaliokunnan puheenjohtaja
Savonlinna

Sadan vuoden rakennustyö on luonut maahamme tasapuoliset mahdollisuudet kaikille suomalaisille pärjätä elämässä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet