Mikkeli tarvitsee lapsilleen toimivan koulun, ja sen sijoituspaikaksi esitetään Lähemäen seurakuntatalon tonttia. Kauppaan ja rakennusten purkamiseen liittyy kuitenkin merkittäviä avoimia kysymyksiä.
Omaisuuden alihinta ja purkukustannukset: Kirkkoneuvosto esittää kiinteistön myyntiä 233 333 eurolla, missä on huomioitu 200 000 euron purkukustannukset. Alustava kustannusarvio ei luonnollisestikaan ole purkulupa. Mikähän mahtaa olla kiinteistön nykyinen vakuutusarvo, entä todelliset rakennuskustannukset?
Kellotapulin ja tilojen juridinen asema: Tontilla sijaitseva kellotapuli on kirkkolain mukainen kirkollinen rakennus. Tulee myös selvittää, luokitellaanko seurakuntatalon sali kirkkolaillisesti kirkoksi. Jos kyseessä on kirkko tai kirkollinen rakennus, sen käytöstä luopumiseen vaaditaan Kirkkohallituksen lupa – kirkkoneuvoston päätös ei yksin riitä. Seurakunnan muut kellotapulit on luokiteltu ei-luovutettaviksi.
Suojelu ja viranomaislausunnot: Seurakuntatalolla ja rivitalolla on asemakaavan suojelumerkintä, joten hanke voi vaatia kaavamuutoksen. Selvittämättä ovat kellotapulin kirkkolaillinen suojelu, Kirkkohallituksen luvat ja Museoviraston lausuntotarve. Myös rakennusten kunto ja korjausmahdollisuudet on arvioitava puolueettomasti.
Valitus ja vaihtoehtojen vertailu: Kauppa on sidottu kiinteistöstrategiasta tehtyyn valitukseen. Päättäjille on esitettävä puolueeton ja uskottava kustannusten ja lapsivaikutusten vertailu Paukkulan ja Peitsarin välillä.
Uutta koulua ei tule rakentaa epävarman purkuoletuksen varaan. Tarvittavat selvitykset voivat viivästyttää hanketta tai osoittaa, ettei Paukkula sovellu koulun paikaksi. Mikkelin koululaiset ansaitsevat turvallisen ja hyvät liikuntamahdollisuudet tarjoavan oppimisympäristön – asiassa on mentävä lapsen etu edellä.
Merja Kairikko, Raija Pajunen
Kirjoittajat ovat mikkeliläisiä eläkkeellä olevia opettajia.