Eloisan pitää sopeuttaa kustannuksiaan ensi vuonna 34 miljoonalla eurolla. Melkein puolet summasta aiotaan kattaa henkilöstösäästöillä. Tämä on ankara paikka etenkin heille, jotka yt-toimien kohteeksi ja ilman työtä joutuvat. Samalla töihin jäävillä työpaine ja riittämättömyyden tunne kasvavat.
Lopulta säästöt näkyvät kaikkien eteläsavolaisten palveluissa.
Hyvinvointialue Eloisa tiedotti yt-neuvotteluiden tuloksista torstaina. Tällä tietoa 102:ta ihmistä uhkaa irtisanominen. Lisäksi melkein saman suuruinen poistuma kaivetaan muilla keinoilla, kun eri syistä pois lähtevien tilalle ei palkata uusia.
Eloisa lupaa etsiä kaikki vaihtoehdot irtisanomisten välttämiseen. Yt- ja säästökierros ei ole ensimmäinen lajissaan, ja aiemmilla kerroilla lopullinen irtisanomisten määrä on jäänyt vähäiseksi, kun eläköitymisillä ja muilla on pystytty tilanteita järjestelemään. Nyt Eloisan tehyläisten pääluottamusedustaja kuitenkin pelkää, että kovia irtisanomisia tulee enemmän.
Työntekijöiden edustajat pitävät päätöksiä kohtuuttomina, vaikka ymmärtävätkin säästöpaineet. Työntekijöiden näkemys on helppo allekirjoittaa. Hyvinvointialueiden tulevien vuosien ja vuosikymmenten iso haaste on työntekijöiden saatavuus. Tällainen henkilöstöpolitiikka ei tilannetta paranna.
Valtiovarainministeriö ohjaa Suomen hyvinvointialueita tiukasti. Helsingistä katsoen säästöt maakunnissa ovat liian pieniä ja liian hitaita. Valtiovarainministeriön ensisijaisena tehtävänä ei ole miettiä asiakkaita ja palveluita. Valtiontalouden surkea tilanne on tosiasia, joka tietysti pitää ottaa säästöissä huomioon. Sitä voi silti miettiä, johtaako nykyinen hyvinvointialueiden ohjausmalli kokonaisuuden kannalta ja pidemmällä aikajänteellä järkevään lopputulokseen.
Muutaman vuoden takaisen sote-uudistuksen yksi tavoite oli yhdistää palvelut isolle toimijalle, jolloin niin sanottu osaoptimointi loppuisi. Tällä tarkoitetaan menettelyä, jossa organisaatio ajattelee vain omia kulujaan ja tekee ratkaisuja, jotka aiheuttavat kuluja muille toimijoille.
Nykyisessäkään mallissa tällaisesta ei välttämättä ole päästy. Yhtenä esimerkkinä voi mainita kiinteistökulut. Kun Eloisa vaatii kunnilta vuokran alennuksia, ei julkisen talouden ja veronmaksajien taakka siitä olennaisesti vähene. Eloisa säästää, mutta kunta menettää ja joutuu etsimään korvaavan säästön – tai kiristämään verotusta.
Otetaan toinen esimerkki naapurista, sillä ongelma koskee koko maata: Yle kertoi torstaina keskisuomalaisista 18- ja 19-vuotiaista sisaruksista, jotka hyvinvointialue halusi siirtää sijaisperheestä omilleen asumaan, vaikka nuoret itse kokevat vielä tarvitsevansa sijaisperhettä. Hyvinvointialue säästää, kun kustannukset siirtyvät Kelalle.
"Jos hyvinvointialueella ja kunnissa mietitään, miten kannattaa toimia, jotta saa kustannuksen siirrettyä valtiolle, niin eihän tässä ole mitään järkeä kokonaistaloudellisesti", arvioi lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen Ylellä.
Hölmöläisten peiton jatkamiseltahan tällainen kuulostaa.