Tällaisia ovat nuorten Saimaa-visiot: Mikkelissä on terveet koulut, Kenkäveroon tulee kulttuuritalo ja verkkokalastukselle täyskielto

Kirjoituskilpailussa nuorilta kysyttiin, millainen kotiseutusi on vuonna 2026. Mikkelin lyseon kahdeksasluokkalaisista kilpailun voittajaksi valittiin Emilia Aaltola. Kunniamaininnan saivat Haneen Alsammarraee, Ilona Tervaniemi ja Linnea Elovirta sekä Anni Kousa ja Emmi Haapala.

Emilia Aaltola

Emilia Aaltola haaveilee Mikkelistä, jossa olisi enemmän palveluita ja työpaikkoja, eikä kaupungista tarvitsisi muuttaa pois opintojenkaan takia.
Emilia Aaltola haaveilee Mikkelistä, jossa olisi enemmän palveluita ja työpaikkoja, eikä kaupungista tarvitsisi muuttaa pois opintojenkaan takia.

Millaiselta Saimaan alue näyttää kuuden vuoden kuluttua? Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitos kysyi asiaa yläkoululaisilta Saimaa-ilmiö 2026 -kirjoituskilpailussa.

Mikkelin lyseon kahdeksasluokkalaisista kilpailun voittajaksi valittiin Emilia Aaltola. Kunniamaininnan saivat Haneen Alsammarraee, Ilona Tervaniemi ja Linnea Elovirta sekä Anni Kousa ja Emmi Haapala.

Tässä nuorten näkemyksiä alueesta, jossa on vetovoimainen kaupunkiympäristö ja jota on rakennettu Saimaan luontoarvoja kunnioittaen.

”Tervetuloa viettämään aikaa Mikkeliin! Olemme tulevaisuudessa vuonna 2026. Pääset lenkille minun ja koirani kanssa ja esittelen sinulle paikkoja. Olen asunut aina Mikkelissä. Olen tulevaisuudesta, joten minä toimin oppaanasi. Palaat kierroksen jälkeen normaaliin aikaan.”

Kirjoituskilpailun voittanut Emilia Aaltola vie lukijansa tutustumaan tulevaisuuden Mikkeliin. Mikä siinä olisi mielestäsi parasta?

– Mikkelissä olisi enemmän palveluita ja työpaikkoja, eikä täältä tarvitse muuttaa pois opintojenkaan takia.

Tässä yksi vinkki kaupunkisuunnittelulle:

”Kenkäveroon avattiin myös kulttuuritalo, jossa on teattereita, juhlia, musiikkiesityksiä, elokuvia ja näytelmiä. Ihmiset tulevat ihailemaan Kenkäveroa jopa toiselta puolelta Suomea.”

Mitä ilmastonmuutos tekee norpalle?

Linnea Elovirta ja Ilona Tervaniemi pohtivat sitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Saimaan eliöstöön, varsinkin saimaannorppien elämään.

Mitä tälle tilanteelle voisi tehdä?

– Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan ja sitä olisi myös noudatettava. Tarvitaan myös hyväntekeväisyyttä, jolla kerätään rahaa ja tapahtumia, jossa ihmiset auttavat tekemään apukinoksia ja keinopesiä, kertoo Linnea Elovirta.

Linnea Elovirta

Linnea Elovirta toivoo, että norpat pitäisivät pintansa vielä pitkään.
Linnea Elovirta toivoo, että norpat pitäisivät pintansa vielä pitkään.

”Toiveeni on, että norpat säilyisivät monia vuosia ja ilmastonmuutos saataisiin vähenemään.[…] Norpat saisivat elää vielä pitkään paksuilla jääkerroksilla ja viileissä oloissa lumen keskellä. ”

Haneen Al-Sammarraeen tarinassa kerrotaan Saimaan geologisesta historiasta ja nuoresta Matiaksesta, joka on muuttanut kaupungista järven rannalle.

Haluaisitko asua elää luonnonläheistä elämää Saimaan rannalla, Haneen Al-Sammarraee?

– Ehkä joskus tulevaisuudessa, mutta en tällä hetkellä. Halusin kertoa Saimaasta tarinan muodossa ja valitsin hahmon, johon on helppo samaistua.

”Matias herää joka aamu lintujen lauluun ja järven aaltojen tyyneen ääneen. Hän lähtee lenkille yhdelle Saimaan monista opettavaisista luontopoluista. […] Hän on pari kertaa onnistunut jopa näkemään saimaannorpan. Saimaannorppien näkeminen ei ole kuitenkaan nykyään niin harvinaista kuin seitsemän vuotta sitten, kun niitä oli vain 410.”

Haneen Al-Sammarraee

Haneen Al-Sammarraee kirjoitti tarinan luonnonläheisestä elämästä Saimaan rannalla. Sellainen elämä ei kuitenkaan ole hänelle tämänhetkinen omakohtainen haave.
Haneen Al-Sammarraee kirjoitti tarinan luonnonläheisestä elämästä Saimaan rannalla. Sellainen elämä ei kuitenkaan ole hänelle tämänhetkinen omakohtainen haave.

Terveet koulut, puhtaat vedet

Anni Kousa ja Emmi Haapala kantavat huolta koulujen sisäilmaongelmista. Miksi se nousi Saimaa-ilmiön yhdeksi teemaksi?

– Koska se on niin yleistä myös Mikkelissä. Täällä on useita kouluja, joista oppilaat ovat joutuneet lähtemään evakkoon. Tästä ja koulujen tulevaisuudesta on juteltu paljon kavereitten kanssa.

”Saimaan alueen kaupungit ovat purkaneet kouluja, jotka ovat olleet homeessa. Niissä on ollut sisäilmaongelmia tai jotain muuta miksi siellä ei voi enää opiskella. Oppilaat on siirretty parakkeihin siksi aikaa, kunnes uusi koulu rakennetaan. […] Kouluja on rakennettava useampi kappale, koska jos yhdelle isolle koululle tapahtuu jotain, niin minne ne oppilaat laitetaan? […] Mutta nyt vuonna 2026 koulut on rakennettu hyvin ja oppilaat pystyvät opiskelemaan ja keskittymään paremmin.”

Kousa ja Haapala toivovat myös, että Saimaan vesistöstä pidetään hyvää huolta.

”Saisikohan Saimaan vedestä jopa niin puhdasta, että se olisi tulevaisuudessa juomakelpoista?”

Anni Kousa ja Emmi Haapala

Anni Kousa ja Emmi Haapala (reppuselässä) kantavat huolta nin koulutilojen kuin vesistönkin puhtaudesta.
Anni Kousa ja Emmi Haapala (reppuselässä) kantavat huolta nin koulutilojen kuin vesistönkin puhtaudesta.

Kirjoituskilpailu

Tulevaisuuden Saimaa 2026

Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitos järjesti viime syksynä kirjoituskilpailun yläkouluille viidessä itäsuomalaisessa keskuskaupungissa.

Aiheena kirjoituskilpailussa oli Tulevaisuuden Saimaa 2026.

Kilpailu järjestettiin Saimaa-ilmiö 2026:n alla osana Tutkimuksella tukea – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi –hanketta.

Kirjoituskilpailua tarjottiin yhdelle koululle kussakin kaupungissa. Mikkelistä kirjoituskisaan ottivat osaa Mikkelin lyseon koulun kahdeksasluokkalaiset.

Kilpailulle valittiin voittajat sekä Savonlinnasta että Mikkelistä, joista valtaosa kirjoituksista tuli. Mikkeliläiset palkittiin tänä keväänä, savolinnalaiset jo talvella.