Kommentti: Mikkelin kaupungin näkemys kaivostoiminnasta järviluonnon keskellä on käsittämättömän löysä

Kaupungin tulokulmaa ei voi ymmärtää, kirjoittaa toimittaja Jukka Ahdelma.

Terhi Kahila

Kommentti: Mikkelin kaupungin näkemys kaivostoiminnasta järviluonnon keskellä on käsittämättömän löysä

Mikkelin kaupunki otti viimein kantaa (kaupunginhallitus 31.8.) Saimaan alueella ja kaupungin omalla hallintoalueella tapahtuvaan kaivostoimintaan.

Tai otti miten otti.

Kaupungin näkemys järviluonnon keskellä tapahtuvasta kaivostoiminnasta on käsittämättömän löysä.

Siinä missä maaseutukunnat Juva, Puumala ja Sulkava arvostelivat suoraan Tukesin malminetsinnän lupapolitiikkaa ja Saimaan alueen kaivossuunnitelmia, Mikkelin kaupunki pyörittelee sanojaan niin, että ei jäisi kiinni mistään, ei ainakaan kaivosteollisuuden jarruttamisesta.

Kaupungin tulokulmaa ei voi ymmärtää.

Mikkeli sanoo olevansa portti Saimaalle, puhuu ympäristötaseesta, matkailun tulovirroista ja hyvän elämän kestävästä kasvusta, on keskeinen toimija Geopark Saimaa -hankkeessa ja vielä vesiensuojeluun sitoutuvan Järvi-Suomen peruskirjan ensimmäisiä allekirjoittajia.

Kaupungin lausunnon mukaan kuntien näkemystä tulee noudattaa ja maanomistajalla tulee olla aito mahdollisuus vaikuttaa malminetsintään ja niin edelleen.

Pelkkää sanahelinää. Ainoa vähän selkeämpi linjaus on se, että ”Saimaan, Puulan ja Kyyveden puhdasta järviluontoa ei saa vaarantaa kaivoshankkeilla”.

Mutta onko liian vaikea sanoa ääneen, että Mikkelin kaupunki vastustaa Saimaan ja Puulan vesialueiden ja järviluonnon pilaamista kaivostoiminnalla? Vai eikö olla tätä mieltä?