Kaupallinen yhteistyö | Suur-Savon Sähkö

Vaajakoskessa vesivoima pauhaa luonnon ehdoilla

Vaajakosken voimala täyttää tänä vuonna sata vuotta. Tehdastoiminta on vuosien saatossa tuonut alueelle vireyttä ja vaurautta ja mahdollistanut teollisuusyhteisön kehittymisen. Sekä silloisen voimalaitoksen että alueella pitkään toimineen kalastusseura Koukun ja Paukun yhteinen intressi on ollut suojella alueen järvitaimenkantaa. Voimalan nykyiselle omistajalle Suur-Savon Sähkölle suojelu ja vesivoiman tuottaminen vastuullisesti on yhtä tärkeää. Yritys tekeekin tiivistä yhteistyötä Koukun ja Paukun kanssa. Uusilla yhteisillä visioilla on toteutuessaan kauaskantoiset vaikutukset koko jokiketjun kalakantaan.

Vaajakosken vesivoimala on tuottanut sähköä asiakkailleen jo sadan vuoden ajan. Suur-Savon Sähkö on jatkanut pitkää perinnettä 1980-luvulta lähtien.
Vaajakosken vesivoimala on tuottanut sähköä asiakkailleen jo sadan vuoden ajan. Suur-Savon Sähkö on jatkanut pitkää perinnettä 1980-luvulta lähtien.

Viimeiset kymmenen vuotta Koukku ja Paukku on tarkasti seurannut kalakantojen muutoksia ja kalojen liikehdintää Päijänteen ja Leppäveden välillä yhdessä  nykyisen ELY-keskuksen kanssa. Seurantaa on tehty sekä katiskalla että  kalastajien saalisilmoituksilla. Samaa seurantatietoa hyödyntää myös Luonnonvarakeskus seuratessaan muun muassa kalakantojen vaelluskäyttäytymistä.

-Olemme tehneet kalaportaan katiskaseurantaa 2010-vuodesta lähtien. Seurannassa kaikki taimenet mitataan, kuvataan ja merkataan seurantamerkillä. Näin voimme tilastoida kalakantojen määrällistä ja laadullista kehitystä sekä vertailla eri vuosien lukuja keskenään. Samaa dataa hyödyntää myös Luonnonvarakeskus, kuvailee Koukun ja Paukun puheenjohtaja Eppu Kuusela.

Suur-Savon Sähkö tekee tiivistä yhteistyötä alueen kalastusseura Koukun ja Paukun kanssa muun muassa jokialueen kalakantojen turvaamiseksi. Seuran puheenjohtaja Eppu Kuusela kiittelee yhteistyön joustavuutta ja avoimuutta.
Suur-Savon Sähkö tekee tiivistä yhteistyötä alueen kalastusseura Koukun ja Paukun kanssa muun muassa jokialueen kalakantojen turvaamiseksi. Seuran puheenjohtaja Eppu Kuusela kiittelee yhteistyön joustavuutta ja avoimuutta.

Toimenpiteet ovat tepsineet

Seurannan lisäksi kalojen elinoloista on huolehdittu erilaisilla kalastusrajoituksilla kuten välimitalla, joka määrittää kalan ala- ja ylämitan. Lisäksi voimalaitoksen ympäristö on kalastuskieltoaluetta 100-200 metriä molempiin suuntiin. Toimenpiteet ovat tepsineet ja taimenen keskimitta on kasvanut.

-Koska alue on erityiskalastuslupa-aluetta, on esimerkiksi mato-onkiminen kielletty. Mutta vaellusmatkalle mahtuu monta muutakin vaaranpaikkaa: on verkkoja, vapa- ja salakalastajia ja kaloja saalistavia eläimiä, Kuusela luettelee.
Seuranta on kuitenkin osoittanut, että kalaportaat eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Puheisiin onkin viime vuosina noussut luonnonmukaiset kalatiet, joilla nykyiset kalaportaat korvattaisiin. Kalatieuoma lisäisi taimenen nousua ja lisääntymistä koko jokialueella.

-Onnistuneista kalateistä on jo kokemuksia muun muassa Kissakoskella Hirvensalmella ja Imatralla. Ne lähtevät vetämään kalaa ylöspäin, niihin pystytään rakentamaan kutusoraikoita taimenille ja suoja-alueita poikasille, Kuusela taustoittaa.

Visiona virkistysalue

Kalatiestä on tehty ennakkoselvitys ja ideatason suunnitelma on jo olemassa. Hankkeen veturina toimii Suur-Savon Sähkö, joka ei suinkaan ole hanketta tyrmännyt. Jatkotoimet riippuvat paljolti toteutuksen laajuudesta, yhteistyökumppaneista ja syntyvistä kustannuksista.

- Tässä ollaan vielä alkuvaiheessa. Ensin pitää yhteisesti päättää, lähdetäänkö hanketta viemään eteenpäin. Käytännössä se tarkoittaa, että laitetaan neuvotteluhousut jalkaan ja selvitetään mahdollisia yhteistyötahoja. Niitä voisivat olla esimerkiksi WWF ja ELY-keskus, Kuusela tarkentaa.

Toteutuessaan kalatiestä tulisi merkittävä virkistysalue, missä kulkijat pääsisivät läheltä näkemään kalaliikennettä ja viettämään aikaa luonnossa. Pienimmilläänkin puhutaan kuitenkin satojen tuhansien hintalapusta.

- Joka tapauksessa puhutaan sadoista tuhansista. Hintaan vaikuttaa kuinka pitkä uomasta tehdään, rakennetaanko paviljonkeja, siltoja tai muita maisemoivia rakennelmia. Parhaimmillaan alueesta tulisi vapaa-ajanviettopaikka, jossa pääsisi näkemään kalojen liikkeitä läheltä.

- Viemme tätä eteenpäin hyvässä yhteishengessä Suur-Savon Sähkön kanssa. Yhteistyö on toiminut tähän asti saumattomasti ja sujuvasti, iso kiitos kuuluu siitä heille. Uskon, että pääsemme tässäkin asiassa yhteistuumin eteenpäin, Kuusela kiittelee.

 ”Valmistelu on kiinnostavilla uomilla”

Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja, itsekin kalastusta harrastava Markus Tykkyläinen, on myös huolissaan järvitaimenkannan tulevaisuudesta. Hän korostaakin, että asiaan on paneuduttava nyt eikä vasta myöhemmin.

Kalastusta itsekin harrastava Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen kantaa huolta järvitaimenkannan tulevaisuudesta.
Kalastusta itsekin harrastava Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen kantaa huolta järvitaimenkannan tulevaisuudesta.

-Uhanalaisen järvitaimenen tulevaisuuden näkymät pitää ottaa vakavasti. Jos ei nyt tartuta, myöhemmin ei enää tarvitse tarttuakkaan. Kulkuesteet heikentävät merkittävästi kalojen vaellusta ja laji on erittäin suuressa vaarassa hävitä kokonaan.

Käytännössä asia ei ole kuitenkaan yksioikoinen. Kun puhutaan vesivoimalaitoksista ja kalateistä, nämä muodostavat aina kustannustekijöitä, jotka vievät siivun pois energian tuotannosta. Myös asiakkaiden lisääntynyt kiinnostus vastuullisesti tuotettuun vesivoimaan paitsi kannustaa, myös velvoittaa hakemaan koko ajan parempia ratkaisuja.

- Olemme siinä tilanteessa, että joudumme arvioimaan vakavasti kalaportaiden toimivuutta ja luonnonmukaisuutta. Ennen kuin lähdetään tekemään isoja investointeja, tarvitaan kuitenkin tarkempaa analyysia. Rajalliset eurot on pystyttävä hyödyntämään vastuullisesti ja asiakkaita kuunnellen, hän painottaa. Valmistelu on Tykkyläisen mukaan ”kiinnostavilla uomilla” ja sitä kannattaa jatkaa. Kyseessä on iso ympäristönsuojelullinen investointi, jonka vaikuttavuusarviointi pitää tehdä huolella.

- Tämänhetkiset tarkastelut sisältävät myönteisiä asioita, jotka ovat kiinnostavia. Tarvitsemme kuitenkin lisää arvioita ja tietoa siitä, mitä ekologiset vaikutukset voisivat olla. Avoimia kysymyksiä lähdetään nyt selvittämään, päätökset tehdään sitten, kun faktat on selvillä.

Vaajakosken vanha vesivoimala täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi uuden voimalan tiloissa järjestetään avoimet ovet 15.8.
Vaajakosken vanha vesivoimala täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi uuden voimalan tiloissa järjestetään avoimet ovet 15.8.

Tule tutustumaan vesivoimaan

Vaajakosken vanha vesivoimala täyttää 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi uuden voimalan tiloissa järjestetään avoimet ovet lauantaina 15.8. klo 9-15. Tule tutustumaan, miten vedestä tehdään voimaa. Esillä on myös katsaus Wanhan Woimalan historiaan www.sssoy.fi/vaajakoski100

Nauti uusiutuvan vesivoiman tuottamasta sähköstä ja kerää bonusta! Tee Eko Lumme Vesi sopimus nyt verkossa www.lumme-energia.fi tai puh. 0800 90110, palvelemme 24/7.