Laura ja Panu Jouhkimo entisöivät rintamamiestalon Mikkelissä: "Pienten lasten kanssa remontointi ei ole mitään herkkua"

Kun yhdistää pienten lasten arjen, rintamamiestalon remontin ja 2010-luvun työelämän, romantiikka häviää äkkiä. Laura ja Panu Jouhkimo näkevät, että 1950-luvun talon entisöinti oli vaivan väärti. Tyttäret rakastavat kotiaan.

Vesa Vuorela

Talvellakin voi keinua! Isä Panu Jouhkimo antaa vauhtia Viljalle (vasemmalla), äiti Laura Jouhkimo Vuokolle.
Talvellakin voi keinua! Isä Panu Jouhkimo antaa vauhtia Viljalle (vasemmalla), äiti Laura Jouhkimo Vuokolle.

Laura ja Panu Jouhkimo tapasivat toisensa ensimmäisen kerran Pietarissa Venäjällä joulukuussa 2004. Se ei ollut rakkautta ensi silmäyksellä. Heistä tuli ystäviä.

Imatralta kotoisin oleva Laura on koulutukseltaan venäjän opettaja. Hän työskenteli muun muassa Suomen ulkoministeriössä ja venäläisessä vakuutusyhtiössä.

— Yksi kaunis päivä olimme menossa kaupunginteatteriin Helsingissä. Matkalla ratikassa tuli klassinen ”herranen aika, tuossahan se elämäni mies on” -kokemus. Kerroin siitä Panulle myöhemmin samana iltana. Hän totesi: ”Vihdoinkin tulit järkiisi”, Laura muistelee tammikuuta 2009.

Hän meni kihloihin Joroisista kotoisin olevan diplomi-insinöörin kanssa Tallinnan laululavalla huhtikuussa. Saman vuoden syyskuussa juhlittiin häitä Valtionhotellissa Imatralla.

Laura ja Panu asuivat Kasarmikadulla Johanneksenkirkon vieressä.

— Asuin Helsingissä kaikkiaan kymmenisen vuotta — ja aina niissä koirankoppiyksiöissä. Kun aloimme miettiä perheen perustamista, noin 20:n neliön yksiöt rupesivat tuntumaan pieniltä.

Pariskunta otti esille kartan. He halusivat muuttaa jonnekin päin Itä-Suomea. Panulla ja Lauralla oli myös yhteinen haave omakotitalosta.

Sitten Laura onnistui saamaan työpaikan Mikkelistä, Panu Varkaudesta.

Vesa Vuorela

Jouhkimot saivat Etelä-Savon ely-keskukselta avustusta rakennusperinnön hoitoon. Sillä rahalla pariskunta kunnosti katon ja ikkunat alkuperäiseen kuntoon. Laura Jouhkimo kehuu miehensä rakennustaitoja.
Jouhkimot saivat Etelä-Savon ely-keskukselta avustusta rakennusperinnön hoitoon. Sillä rahalla pariskunta kunnosti katon ja ikkunat alkuperäiseen kuntoon. Laura Jouhkimo kehuu miehensä rakennustaitoja.

Vesa Vuorela

Vilja Jouhkimo soittaa viulua toista vuotta. Soitin on hänen äitinsä vanha. Olohuoneessa diplomi-insinööri Panu Jouhkimo nauttii viulun soinnista.
Vilja Jouhkimo soittaa viulua toista vuotta. Soitin on hänen äitinsä vanha. Olohuoneessa diplomi-insinööri Panu Jouhkimo nauttii viulun soinnista.

"Talossamme asunut oli myrkyttänyt naapurin tomaatit kostoksi"

Pariskunta päätyi ostamaan 1950-luvulla rakennetun, lähes alkuperäisessä kunnossa olevan rintamamiestalon Mikkelin Kattilansillasta.

— 1950-luvun arkkitehtuuri miellyttää silmääni. Se on myös käytännönläheistä, Panu sanoo.

— Viereisessä talossa asui vanha setä, joka oli riidellyt tämän talon asukkaan kanssa. Talossamme asunut oli myrkyttänyt naapurin tomaatit kostoksi, Laura tarinoi puheliaaseen tyyliinsä.

Joulukuussa 2010, pian muuton jälkeen, syntyi esikoistytär Vilja. Vuoden ja kolmen kuukauden kuluttua maailmaan tuli Vuokko.

Samaan aikaan humanisti ja insinööri alkoivat entisöidä entisen kauppiaan omistamaa taloa. He aloittivat saunasta. Innoissaan oleva pariskunta mittasi lauteita millimetrien tarkkuudella.

Vesa Vuorela

Laura Jouhkimo opetteli pitkään kestäneen remontin aikana pitkää pinnaa. Kaikkea ei voi tehdä kerralla valmiiksi. Valokuvat ja perheenäidin kirjoittama blogi siitä, miten vannoutunut vuokra-asuja hankki päänsä päälle katon, säilyttävät muistot seuraaville sukupolville. 
Laura Jouhkimo opetteli pitkään kestäneen remontin aikana pitkää pinnaa. Kaikkea ei voi tehdä kerralla valmiiksi. Valokuvat ja perheenäidin kirjoittama blogi siitä, miten vannoutunut vuokra-asuja hankki päänsä päälle katon, säilyttävät muistot seuraaville sukupolville. 

Vesa Vuorela

Olohuoneessa on mummolan kotoisaa tunnelmaa.
Olohuoneessa on mummolan kotoisaa tunnelmaa.

Vesa Vuorela

Laura Jouhkimo osti itselleen syntymäpäivälahjaksi laivan, kun hän asi Moskovassa vuonna 2007.  Kaupan vanha setä halusi kantaa laivan minulle silloiseen kotiini perille asti. Jouhkimo kertoo, että vanhat väritetyt mustavalkoiset kuvat puolestaan ovat peräisin mummolan peräkammarin seinältä. 
Laura Jouhkimo osti itselleen syntymäpäivälahjaksi laivan, kun hän asi Moskovassa vuonna 2007.  Kaupan vanha setä halusi kantaa laivan minulle silloiseen kotiini perille asti. Jouhkimo kertoo, että vanhat väritetyt mustavalkoiset kuvat puolestaan ovat peräisin mummolan peräkammarin seinältä. 

Vesa Vuorela

Jouhkimon pariskunta on haalinut kotiinsa nostalgisia tavaroita sieltä täältä.
Jouhkimon pariskunta on haalinut kotiinsa nostalgisia tavaroita sieltä täältä.

Sitten öljylämmitys vaihtui maalämpöön. Pariskunta haali vanhoja tavaroita sieltä täältä. Talosta löytyy niin Singer-ompelukone kuin Porin Mainion vesipata.

Laura näkee, että jokainen vanha esine tuo mukanaan oman tarinansa.

— Molemmat isovanhempani asuivat rintamamiestalossa. Mummola-nostalgia on kodikasta. En osaisi asua kodissa, missä kaikki pinnat ovat valkoisia ja kiiltäviä.

Sodan jälkeisessä Suomessa oli asuntopula. Tuolloin ihmiset rakensivat sellaisia taloja, jotka ovat yhä pystyssä.

— Ensimmäisenä vuonna oli sellaista remonttiromantiikkaa. Mitä pidemmälle remontti jatkui, sitä työläämmältä se alkoi tuntua, Panu kertoo.

"Pienten lasten kanssa remontointi ei ole mitään herkkua"

Jouhkimot saivat Etelä-Savon ely-keskukselta avustusta rakennusperinnön hoitoon. Sillä rahalla pariskunta kunnosti katon ja ikkunat alkuperäiseen kuntoon.

Panu teki kolmiorimahuopakaton itse, naapurit ja vanhemmat kävivät talkoissa. Aamuisin mies kiipesi katolle, kävi välillä syömässä ja meni taas takaisin. Remonttilapsille oli ostettava kuulosuojaimet.

Vesa Vuorela

Laura Jouhkimo kuorii keittiössä appelsiinia Vuokolle.
Laura Jouhkimo kuorii keittiössä appelsiinia Vuokolle.

Vesa Vuorela

Vuokko Jouhkimo (vasemmalla) tykkää leikkiä nukeilla, kun taas isosisko Vilja Vuohkimo on kiinnostuneempi kauko-ohjattavan auton tekniikasta. 
Vuokko Jouhkimo (vasemmalla) tykkää leikkiä nukeilla, kun taas isosisko Vilja Vuohkimo on kiinnostuneempi kauko-ohjattavan auton tekniikasta. 

Samaan aikaan Laura kylvetti lasta hellan päällä. Fröbelin Palikoiden kappaleet soivat iltaisin päässä.

— Ei katon rakentaminen ole rakettitiedettä, mutta pienten lasten kanssa remontointi ei ole mitään herkkua. Tuolloin Vuokko oli kahden kuukauden ikäinen eikä nukkunut päiväunia, Panu kertoo.

Kattoremontti koetteli parisuhdetta.

— Jos olisi ollut aikaa tehdä jotain kivaa, lapioimme hiekkaa kellarissa tai riitelimme siitä, miten jokin asia remontissa olisi pitänyt tehdä. Ihme, että saimme kaiken aikaan.

Kun betonipumppuautolla valettiin portaita viime kesänä, vettä satoi kaatamalla. Vilja seisoi ulkona sateenvarjo kädessään ja seurasi järkähtämättä auton toimintaa.

— Kuski veikkasi lähtiessään, että tytöstä ei taida tulla missiä, Laura kertoo nauraen.

"On tehnyt ihan hyvää, että on pitänyt sietää keskeneräisyyttä"

Jouhkimon perheen remontti on kestänyt kahdeksan vuotta — eikä talo ole vieläkään täysin valmis. Kun lumet sulavat, pihatöitä on jäljellä niin paljon kuin vain jaksaa tehdä.

— Minulla on suorittajan luonne. On tehnyt ihan hyvää, että on pitänyt sietää keskeneräisyyttä.

Vesa Vuorela

Jouhkimon perheen saunasta löytyy Porin Mainion vesipata. Perhe käy suihkussa kodinhoitohuoneessa olevassa suihkukopissa.
Jouhkimon perheen saunasta löytyy Porin Mainion vesipata. Perhe käy suihkussa kodinhoitohuoneessa olevassa suihkukopissa.

Kun vessasta palaa lamppu, Laura vaihtaa sen sujuvasti itse. Takaseinällä roikkuu vanha opetustaulu rukiista.

— Mieheni on minimalisti. Joskus vähän suutuin hänelle siitä ja käskin sanomaan yhden asian, mikä ei ole hänen mielestään turha. Mies vastasi, että ruisleipä.

Panu murskaa tumman paahdon kahvipavut itse koneessa ja kaataa kahviin punaista maitoa. Sen rasvasta muodostuu paakku kahvin pinnalle.

Vesa Vuorela

Laura Jouhkimo näyttää mustavalkoista kuvaa, jossa on vanha piironki ihmisten vieressä. Se sama piironki on nyt Jouhkimon perheen entisöidyssä rintamamiestalossa.
Laura Jouhkimo näyttää mustavalkoista kuvaa, jossa on vanha piironki ihmisten vieressä. Se sama piironki on nyt Jouhkimon perheen entisöidyssä rintamamiestalossa.

Vesa Vuorela

Laura ja Panu Jouhkimon nykyisessä makuuhuoneessa on entisen keittiön myrkynvihreät kaapit ja vesihana. Jouhkimon perheen nykyisessä keittiössä vallitsevat siniset ja kirkkaanpunaiset värit.
Laura ja Panu Jouhkimon nykyisessä makuuhuoneessa on entisen keittiön myrkynvihreät kaapit ja vesihana. Jouhkimon perheen nykyisessä keittiössä vallitsevat siniset ja kirkkaanpunaiset värit.

Vesa Vuorela

Panu Jouhkimo nauttii kahvistaan keittiössä. Vihdoin se on valmis!
Panu Jouhkimo nauttii kahvistaan keittiössä. Vihdoin se on valmis!

Jouhkimon perhe haluaa elää ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää elämää. He tahtoivat säilyttää 1950-luvun rintamamiestalon sellaisena kuin se on — ei uudistaa sitä 2010-luvun näköiseksi.

— Kahdeksan vuoden asuminen talossa on osoittanut, että 60 vuotta sitten tehdyt ratkaisut kestävät aikaa. Tämä talo on ollut vaivan näkemisen väärti.

"Parasta kotona on se, kun saa sotkea omassa huoneessa"

Nyt perhe on juurtunut kaupunkiin. Panu sai töitä Mikkelistä — eikä aio enää koskaan ryhtyä uuteen remonttiin.

— Kun on tehnyt omin kätösin, saa sellaisen talon kuin haluaa, Laura ja Panu sanovat.

Vesa Vuorela

Vuokko Jouhkimo (oikealla) ja Vilja Jouhkimo viihtyvät hyvin yhteisessä huoneessaan. Heillä on mukana leikissään liitutaulu, joka on ostettu Ikeasta.
Vuokko Jouhkimo (oikealla) ja Vilja Jouhkimo viihtyvät hyvin yhteisessä huoneessaan. Heillä on mukana leikissään liitutaulu, joka on ostettu Ikeasta.

Vilja, 7, käy Urpolan koulun ensimmäistä luokkaa. Vuokko, 6, on puolestaan Suksimäen päiväkodissa.

— Parasta kotona on se, kun saa sotkea omassa huoneessa, Vuokko kertoo.

Jouhkimon perhe viettää eniten aikaa keittiössään, missä on siniset kaapit ja kirkkaanpunaiset mani-levyt.

— Nyt tuntuu jo siltä kuin olisi jossain lepokodissa, Laura toteaa huokaisten tyytyväisenä.

Vesa Vuorela

Jouhkimon perheen omakotitalon takapihalla on seinämä, jossa roikkuu kymmenisen erilaista linnunpönttöä. Niissä ei ole vielä ollut asukkaita.
Jouhkimon perheen omakotitalon takapihalla on seinämä, jossa roikkuu kymmenisen erilaista linnunpönttöä. Niissä ei ole vielä ollut asukkaita.

FAKTAA

Missä? Mikkelin Kattilansillassa.
Mikä? Remontoitu rintamamiestalo.
Kuka? Nelihenkinen perhe. Panu ja Laura Jouhkimo sekä tyttäret Vilja, 7, ja Vuokko, 6.
Miksi? Halu vaalia jälleenrakennuskauden ainutkertaista rakennusperintöä kestävän elämäntavan nimissä.

5 vinkkiä, jotka opimme remontista

1. Dokumentoi jollain tavalla alkuperäinen talo ja remontin vaiheet. Kuvia on nostalgista katsella jälkeenpäin!

2. On siedettävä keskeneräisyyttä. Ei kannata ajatella, että kaiken pitäisi olla valmista heti.

3. Kannattaa hyödyntää alun innostus. Jos remontti jatkuu pitkään, into alkaa laantua.

4. Kierrätä vanhaa tavaraa — säästät rahaa. Suosittelemme esimerkiksi kirpputoreja ja dyykkausta.

5. Asu vuosi talossa, jota aiot remontoida. Ei kannata heti syöksyä toteuttamaan kaikkein villeimpiä ideoitaan, vaan tutustua huolella talon ominaisuuksiin ja toimivuuteen.

Vesa Vuorela

Jouhkimon pariskunta säilytti makuuhuoneessaan vanhat kaapit, mutta sijoitti sinne sisälle 1950-lukua modernimman hyllykön. Laura Jouhkimo ei halunnut nykyisin suosittua peiliovea vanhojen puisten ovien tilalle.
Jouhkimon pariskunta säilytti makuuhuoneessaan vanhat kaapit, mutta sijoitti sinne sisälle 1950-lukua modernimman hyllykön. Laura Jouhkimo ei halunnut nykyisin suosittua peiliovea vanhojen puisten ovien tilalle.

Vesa Vuorela

Laura Jouhkimo iloitsee siitä, että hän onnistui vihdoin pitämään hengissä pelakuut.
Laura Jouhkimo iloitsee siitä, että hän onnistui vihdoin pitämään hengissä pelakuut.

Vesa Vuorela

Jouhkimon pariskunta arvostaa vanhan ajan kestäviä tavaroita.
Jouhkimon pariskunta arvostaa vanhan ajan kestäviä tavaroita.

Kommentoidut