Muistokirjoitus: Talouspäällikkö Kerttu Rantala 1923—2019

Kerttu Rantala oli todellinen työssäoppija: hän eteni kansakoulupohjalta kirjanpitäjäksi ja lopulta Moision sairaalan talouspäälliköksi asti.

Muistokirjoitus: Talouspäällikkö Kerttu Rantala 1923—2019

Minä tulen Kertun mökille joka kesä!” Näin julisti vantaalainen Timo-Matti kolmivuotiaana. Kertun kanssa puuhaileminen ja luonnossa liikkuminen oli niin mukavaa, että Timosta tuli biologian opettaja!

Kerttu otti sukulaiset ja ystävät aina avosylin vastaan niin Haukivuoren mökille kuin kotiinsa Kalevankankaan kupeeseen. Hän laittoi lempiruokaansa karjalanpaistia ja keitti perunat. Pöydässä piti olla myös juureen tehtyä ruisleipää ja voita sekä puolukkahilloa.

Näitä me söimme myös syyskuussa, kun vietimme Kertun muistotilaisuutta. Rakas täti oli nukahtanut ikiuneen Annakodissa Mikkelissä 1.9. Hän oli kuollessaan 96-vuotias.

Kerttu Johanna Rantala syntyi Kivijärvellä 21.6.1923 sisarusparvensa neljänneksi lapseksi. Anna-äiti oli kiireinen maalaistalon emäntä ja pitokokki, joten Kerttu joutui jo pienenä pitämään jöötä pikkusisaruksilleen.

Lapsuus oli kultainen ja työntäyteinen, mutta iloisen nuoruuden katkaisi sota. Kerttu menetti kahden vuoden sisällä kaksi isoveljeään ja samoihin aikoihin myös isänsä. Menetykset muokkasivat häntä niin, että hän ei juuri koskaan valittanut mistään. Hän myös arvosti kaikenlaisia ihmisiä.

Koska pientilalta ei irronnut elantoa kaikille, täti lähti 19-vuotiaana toimistoapulaiseksi. Hän oli todellinen työssäoppija: eteni kansakoulupohjalta kirjanpitäjäksi ja lopulta Moision sairaalan talouspäälliköksi asti. Ennen Mikkeliin asettumista hän kiersi kuntia pohjoisesta etelään, Torniota myöten.

Kaikki Kertun kanssa töitä tehneet muistavat hänen hersyvän naurunsa – ja kykynsä pitää komentoa. ”Kerttu piti kurissa niin kandit kuin johtajatkin”, nauroi hänen entinen esimiehensä jouluna 2016, kun hän kävi tervehtimässä tätiä.

Kerttu oli koko elämänsä ajan tavattoman sitkeä, toimelias ja liikunnallinen sekä intohimoinen penkkiurheilija. Hän osasi iloita pienistä asioista ja oli utelias elämälle. Hän matkusteli paljon. Kotona hän avarsi maailmankuvaansa lukemalla paljon. Nojatuolin vieressä oli aina kasa Helsingin Sanomia ja Länsi-Savoja!

Kerttu halusi tulla haudatuksi sukuhautaan synnyinkuntansa Kivijärven multiin, joten sinne me hänet veimme.


Hilkka Rantala
Kirjoittaja on vainajan veljentytär.