Muistokirjoitus: Pirkko Heikkinen oli kulttuurin voimanainen

Vesa Vuorela

Pirkko Heikkinen
Pirkko Heikkinen

Filosofian lisensiaatti Pirkko Heikkinen on kuollut Mikkelissä. Hän syntyi 8.1.1942 Jyväskylässä, jossa hän myös kävi koulunsa ja opiskeli.

Mikkeliin Pirkko muutti tultuaan valituksi Suomen Nuoriso-opiston kirjallisuuden- ja äidinkielenopettajaksi. Hän toimi myös jonkin aikaa opiston rehtorina ja vararehtorina.

Vuodesta 1998 Pirkko siirtyi Mikkelin ammattikorkeakoulun opettajakuntaan.

Opettajana Pirkko oli vaativa ja asiansa hallitseva mestari. Hänen opetuksensa oli ehdottoman tarkkaa, mutta toisaalta erittäin kannustavaa ja humaanista. Laajasti kulttuuria, historiaa, kieliä omaavana hän säteili humanismia ja halusi jakaa sitä myös opiskelijoille. Monet opiskelijat kertovat Pirkon vaikutuksen omaan elämisen taitoon olleen erittäin merkittävä.

Kun Paukkulassa alkoi kulttuurisihteerien koulutus, Pirkko otti sen hyvin huomaansa ja nautti nuorten oppilaiden ohjaamisesta ja opettamisesta.

Pirkko Heikkinen oli myös mukana monessa toiminnoissa sekä Mikkelissä, että valtakunnallisesti. Tunnettu oli varsinkin Mikkelin kirjoittajaopisto seminaareineen, näyttävine kulttuuri- ja kirjailijavieraineen ja puutarhajuhlineen. Seminaari oli tunnettu kautta valtakunnan.

Pirkko on myös ollut mukana sekä valtakunnallisissa että alueellisissa valtion taidetoimikunnissa niin jäsenenä kuin puheenjohtajana. Valtion kirjallisuustoimikunnan taidejournalismin jaoston puheenjohtajana hän oli vuosina 2015–2016. Hän oli myös nykyisen alueellisen taidetoimikunnan jäsen.

Yksi Pirkon sydämen asioista oli valtakunnallisen J.H.Erkon novelli- ja runokilpailun järjestäminen. Helsingin Sanomat siirsi kilpailun järjestämisen silloiselle Suomen Nuoriso-seurojen Liitolle, joka taas hallinnoi Suomen Nuoriso-opistoa. Pirkko teki todella paljon työtä kilpailun eteen ja sai tuomaristoon maamme johtavia asiantuntijoita. Useat voittaneet tai palkitut nuoret ovat ylittäneet julkaisukynnyksen. Siitä Pirkko oli todella ylpeä.

Pirkko oli myös lyhyen aikaa kaupungin kulttuurilautakunnassa, lauloi Mikkelin Kamarikuorossa, oli perustamassa Mikkelin Kirjoittajia ja toimi pitkään sen puheenjohtajana. Viime aikoina hän kuului myös kesäkauppakorkeakoulun Mikkelin Akatemian suunnitteluryhmään. Mikkelin Muistin sotakirjallisuustapahtuma oli myös hänelle tärkeä.

Teatteri- ja kulttuurikriitikkona Pirkko oli tinkimätön, mutta kannustava. Savon Sanomiin hän kirjoitti vuosikaudet Mikkelin teatterin ensi-illoista. Arvostelut olivat hyvin odotettuja ja napakoita. Laaja sivistys ja humaani ajattelu paistoivat arvioitten läpi. Hän osasi laittaa kokemuksensa esityksestä suureen mittakaavaan elämästä ja yhteiskunnasta. Viime aikoina Facebook-ystävät ovat saaneet nauttia Pirkon nasevia arviointeja teatterista ja myös oopperasta ja klassisesta musiikista. Viimeinen arvio oli Kansallisoopperan Don Giovannista 11.3. maaliskuuta.

Pirkko huomioi aina ystävänsä. Hän kuunteli ja kannusti. Vähemmistöt ja naisten asioiden ajaminen olivat hänelle tärkeitä. Kaiken tämän hän teki sivistyneesti ja suurella sydämellä.

Pienistä lapsista hän tykkäsi, ja monet ystävät saivat lastenkirjoja kotiin vietäviksi.

Lukuisat ystävät, oppilaat, työtoverit, kulttuurivaikuttajat, lukijat ja taiteilijat jäävät kaipaamaan suurenmoista ihmistä, jonka sydän sykki ihmisen rakkautta toista kohtaan kaikilla ihmisyyden mittareilla. Piken sanontaa mukaillen: ”Luojan pyssyt, miksi sinä jätit meidät.”

Timo Heimonen

Kirjoittaja on Pirkko Heikkisen kollega ja ystävä.