Muistokirjoitus: Aarre Komulainen oli Mikkelin entinen sosiaalijohtaja

Aarre Komulaisen kotialbumi

Muistokirjoitus: Aarre Komulainen oli Mikkelin entinen sosiaalijohtaja

Sosiaalijohtaja Aarre Komulainen kuoli juhannuspäivänä 87-vuotiaana Mikkelissä. Hän kuului siihen sosiaalipoliitikkojen ikäpolveen, joka oli rakentamassa kunnallista sosiaalihuoltojärjestelmää ja suomalaista hyvinvointivaltiota.

Rajapitäja Kuhmon Sivakan perukalta lähti Aarren kulku maailmalle. Evakuointi sotatoimialueelta talvisodan jaloista härkävaunussa Haapajärvelle ja paluu keväällä 1940 oli kolkko. ”Rakennukset oli poltettu aina kirkonkylän reunoille asti. Myös meidän kotitalomme”, Aarre muisteli. Kirkolle oli matkaa vajaa 30 kilometriä ja kouluun 8 kilometriä. Pienviljelystila ei elättänyt.

Oriveden kansanopiston kansankorkeakoulun ja keskikoulun suorittamisen jälkeeen hänellä on edellytykset hakea Yhteiskunnalliseen korkeakouluun Helsinkiin. Läpäisee pääsykokeet. Valmistuu kurssinsa priimuksena ja saa todistuksen sosiaalihuoltajatutkinnon suorittamisesta ja sosionomin arvon 1959. Samalla kurssilla ja kämppäkaverina on tuleva Oulun kaupungin legendaarinen sosiaalijohtaja Jori R. Rissanen (1936–2014), josta tulee elinikäinen ystävä.

Aarren ensimmäinen varsinainen työpaikka on Helsingin huoltoviraston huoltotarkastajan virka 1960. Päihdehuolto ja byrokratia tulevat tutuksi. Sitten alkaa varsinainen kierros: Heinolan sosiaalisihteeri-lastenvalvoja, Kuopion osastopäällikkö ja Kajaanin sosiaalijohtaja hänestä tulee 1964. On palattu juurille Kainuuseen. Sosiaalihuollon verkosto on käynyt tutuksi.

Sitten tulee haettavaksi Mikkelin kaupungin sosiaalijohtajan virka. Kaupunginvaltuuston valinta on yksimielinen 1970. Anja ja lapset Jaana ja Jouni muuttavat sosiaalijohtajan suurehkoon 135 neliön virka-asuntoon Vuorikadulle. Sosiaalivirastokin on viereisessä talossa.

Uuden kaupunginjohtajan Eero Raunion (1935–2000) kanssa kemiat pelaavat. Heistä tulee hyvä työpari nopeasti kasvavassa läänin pääkaupungissa. Työn painopisteinä ovat päihdehuolto, kotipalvelut, päivähoito, invalidihuolto, sosiaalitoimen hallinto ja työmenetelmien uudistaminen.

Hallinnon uudistamiseen ohjaa myös valtion uudistuva sosiaalilainsääntö ja uudet velvoitteet melkeinpä vuosittain kunnille. Kaikki valtion sosiaalietuudet hoiti tuolloin kunta lapsilisistä sotilasavustuksiin. Nykymuotoinen Kela on vielä kaukana.

Uusiin kaupunginosiin tulee päiväkoteja, joita rakennetaan toistakymmentä. A-klinikka perustetaan. Ajanmukainen lastenkoti rakennetaan Tuppurulaan turvakoteineen. Invalidien suojakeskus työklinikkoineen käynnistyy Tenholankadulla, Invalidien palvelutalo rakennetaan Kiiskinmäenkadulle ja viereen upea Vanhusten päiväkeskus. Aarre on vielä suunnittelemassa sosiaalikeskusta kaupungin uuteen virastotaloon. Vilhonkadun puolelle sosiaalitoimelle tulee oma siipi omalla sisäänkäynnillä. Odotusaula on asiakasta arvostava: valoisa, tilava ja päätyseinän koristaa upea seinäreliefi.

Sosiaalijohtajan työ on vaatinut hyviä yhteistyötaitoja muiden hallintokuntien, läänin ja yhdistysten kanssa. ”Ja erityisesti teknisen viraston kanssa ” Aarre sanoi joskus vähän huumorillakin. Aarre Komulainen jää sairauden takia eläkkeelle 1988.

Aarre Komulainen oli kysytty luottamushenkilö järjestöissä. Muun muassa: A-klinikkasäätiön valtuuskunta, Sydänliitto, Hengitysliitto, MLL, Invalidisäätiö, Etelä-Savon sosiaaliturvayhdistys ja Lions Club.

Opin tuntemaan Aarren vakaana, ystävällisenä, taitavana hallintomiehenä, joka loppuun asti oli asioista kiinnostunut. Viimeiset kuukaudet hän asui Vetrean palvelutalosssa. Sosiaaliseniorit aikoivat pitää kesäkokouksen Aarren luona. Emme ehtineet.

Antti Tervasmäki

Kirjoittaja on Aarre Komulaisen ystävä ja kollega.