Muistokirjoitus: Viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt

Sunnuntaina menehtynyt Gerdt palkittiin Mannerheim-ristillä jatkosodassa.

Kai Skyttä

Tuomas Gerdt osallistui veteraanijuhlaan Rakuunanmäen sotilaskodissa Lappeenrannassa marraskuussa 2016.
Tuomas Gerdt osallistui veteraanijuhlaan Rakuunanmäen sotilaskodissa Lappeenrannassa marraskuussa 2016.

Viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt menehtyi sunnuntaina 1. marraskuuta Helsingissä. Hän oli syntynyt 28. toukokuuta vuonna 1922 Heinävedellä.

Kaiho Tuomas Albin Gerdtin hahmo tuli suomalaisille tutuksi monilta Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotoilta, joissa hän johdatti muut sotaveteraanit kättelemään presidenttiparia. Viimeksi Gerdt osallistui Linnan juhliin vuonna 2015.

Tuomas Gerdt kuului sukupolveen, jonka nuoruus jäi sodan jalkoihin. Ensikosketuksensa sodan kauhuihin hän sai talvisodan aikaan kotiseudullaan Rantasalmella auttaessaan evakoiden kuljetuksessa kokoontumiskeskuksiin.

Jatkosodan alussa 19-vuotias Gerdt toimi konekiväärijoukkueen johtajan taistelulähettinä Jalkaväkirykmentti 7:ssä eli legendaarisessa Tyrjän rykmentissä. Kun vihollinen yritti toistuvasti vallata Sevastopoliksi kutsutun tukikohdan Ohdan lohkolla Kannaksella heinäkuussa 1942, Gerdt osallistui aktiivisesti taisteluihin. Rohkeuden lisäksi hän osoitti neuvokkuutta ja kykyä tehdä nopeita itsenäisiä ratkaisuja.

Ankarasta tulituksesta välittämättä Gerdt kantoi kuolettavasti haavoittuneen esimiehensä suojaan jatkaen taistelua omaan haavoittumiseensa asti. Mannerheim-ristin saatesanojen mukaan hänen esikuvansa vaikutti suuresti viimeisen vastaiskun onnistumiseen.

Mannerheim-ristillä numero 95 palkittu Gerdt haavoittui jatkosodan aikana kolmesti ja palasi aina rintamalle. Sodan katkerimpiin hetkiin kuului hänen mukaansa se, kun viholliselle jouduttiin sotimisen loputtua luovuttamaan maita Jääsken Ensosta, vaikkei vihollinen ollut niitä koskaan vallannut.

Sodan päätyttyä Gerdtiä odotti uusi vaativa tehtävä, kun piti elää hyvä elämä ja tehdä todeksi se isänmaa, jonka puolesta oli taisteltu ja jonka puolesta niin monen täytyi kuolla. Gerdt perusti perheen Lea Kososen kanssa ja sai he saivat kaksi lasta. Vuosina 1971–1987 hän toimi Kaukaan tehtaiden konttoripäällikkönä.

Lappeenrannan Lauritsalassa asunut Tuomas Gerdt harrasti muun muassa pesäpalloa ja suunnistusta. Hirvenmetsästys Kaukaan Erämiesten porukassa jatkui syksyisin pitkälle 2000-luvulle saakka.

Tuomas Gerdt toimi Mannerheim-ristin ritareiden säätiön hallituksen puheenjohtajana vuosina 1988–2017. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kapteeni.