Ikääntyvässä Suomessa magneettikuvauksia tehdään jo melkein yötä päivää — Tarkka ja kallis menetelmä ei kuitenkaan ole aina paras kaikkiin tutkimuksiin

Esimerkiksi sormen nivelrikkoa epäiltäessä on järkevämpää käyttää edullisempaa röntgeniä, joka myös paljastaa sen tarkemmin kuin magneettikuva, sanoo ylilääkäri Mika Koivikko.

Jussi Lopperi

Eniten kuvantamisessa tehdään perinteisiä röntgentutkimuksia. Kärkisijoille yltävät myös tietokonetomografiat ja ultraäänitutkimukset
Eniten kuvantamisessa tehdään perinteisiä röntgentutkimuksia. Kärkisijoille yltävät myös tietokonetomografiat ja ultraäänitutkimukset

Tulevaisuudessa yhä useampi kuvantamistutkimus on joko magneettikuvaus tai tietokonetomografia.

Lääketieteellisen kuvantamisen vanhin menetelmä on röntgen. Röntgentutkimuksen periaatteen keksimisestä tulee ensi vuonna kuluneeksi 125 vuotta. Alle kuukausi siitä, kun saksalainen Wilhelm Röntgen keksi röntgensäteilyn, sitä käytettiin jo lääketieteessä rannemurtuman toteamisessa.

Nykyisin sairauksia ja tapaturmia pystytään tutkimaan useilla muillakin kuvantamisen menetelmillä.

— Kuvantamisella tutkitaan ihmiskehoa erilaisin fysikaalisin menetelmin, kuten säteilyn, paineaaltojen tai radioaktiivisten merkkiaineiden avulla, määrittelee HUS Kuvantamisen ylilääkäri Mika Koivikko Töölön sairaalasta.

Tavallisimpia ovat keuhkojen, luuston ja hampaiden röntgenkuvaukset.

Kuvantamistutkimuksia käytetään diagnoosin tekoon, ne auttavat lääkäriä päättämään, millaista hoitoa potilaalle annetaan, ja niillä seurataan hoidon vaikutuksia.

Kuvantamisen yhteydessä potilaalta voidaan ottaa näytteitä tai hänelle voidaan tehdä toimenpiteitä.

Eniten perinteisiä röntgentutkimuksia

Eniten kuvantamisessa tehdään perinteisiä röntgentutkimuksia. Kärkisijoille yltävät myös tietokonetomografiat eli -kerroskuvaukset sekä ultraäänitutkimukset.

Uusimpia kuvantamismenetelmiä on magneettitutkimus. Se otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1984.

Miten eri kuvantamismenetelmistä valitaan sopivin?

— Valitaan menetelmä, joka antaa kysymyksenasetteluun nähden oikean vastauksen kustannustehokkaimmin, Koivikko määrittelee.

Hän antaa esimerkin:

— Jos sormessa epäillään nivelrikkoa, se voidaan todeta 20 euron hintaisella röntgenillä tai 400 euroa maksavalla magneettitutkimuksella. Tällöin on järkevää käyttää edullisempaa röntgeniä, joka on sitä paitsi nivelrikkoepäilyssä tarkempi.

Lääkärikeskus Aavan kuvantamisen vastuulääkäri Erik Stumpf painottaa, että kuvantaminen on osa hoitoketjua.

— Kuva voi olla onnistunut, mutta se ei auta, jos se ei vastaa asetettuun kysymykseen.

Säteilyannos lisää riskiä sairastua syöpään

Säteilyä käyttäviin kuvantamisen tutkimuksiin, kuten röntgeniin ja tietokonetomografiaan, tarvitaan lain mukaan aina lääkärin lähete. Siinä on kerrottava kuvauksen syy. Arviointi on kaksiportainen.

— Sen lisäksi, että lähettävä lääkäri arvioi tarpeen, myös röntgenyksikössä tehdään arviointi, Stumpf toteaa.

Säteilyä käyttävät tutkimukset pitää harkita niin, että säteilyn käytöstä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Säteilyannos lisää riskiä sairastua syöpään.

— Tavallisessa röntgenissä sädeannos on minimaalisen pieni mutta tietokonetomografiassa jo merkittävämpi, Stumpf sanoo.

Stumpfin mukaan lääkärin lähete kannattaa olla myös magneettikuvauksessa, sillä magneetilla on helppo ”kuvata ohi”.

— Jos potilaalla on alaselkävaivaa ja kipua, joka säteilee polven alle jalkaan, hän voi itse olla sitä mieltä, että pitää kuvata jalka. Lähettävä lääkäri voi tutkimisen jälkeen päätyä epäilemään välilevyn pullistumaa, jolloin kuvataankin lanneranka.

Kuvantamismenetelmän valinnan voi ratkaista myös potilaan kunto.

— Esimerkiksi aivoverenvuotoepäily on nopeampaa tutkia tietokonetomografialla kuin magneettikuvauksella. Potilas on siinä myös helpommin valvottavissa kuin magneettikuvauksessa, Koivikko mainitsee.

Sattumalöydökset ongelmana

Molemmat asiantuntijat pitävät nykyaikaisten kuvantamistutkimusten ongelmana sattumalöydöksiä. Niistä voi seurata ylimääräisiä toimenpiteitä, jotka eivät olisi tarpeen potilaalle.

— Aiempaa tarkemmat tutkimukset tuottavat herkästi sivulöydöksiä, joita ei alun perin lähdetty etsimään. Kun sellainen ponnahtaa esiin, se voi pahimmillaan johtaa toimenpiteisiin, joihin liittyy komplikaatioiden vaara, Koivikko sanoo.

Sivulöydöksiä ovat esimerkiksi kystat, joista valtaosa on hyvälaatuisia.

Kuvantamistutkimusten määrän odotetaan tulevaisuudessa kasvavan entisestään.

— Varsinkin julkisen terveydenhuollon magneettitutkimuksissa rajat alkavat tulla vastaan. Ikääntyvässä Suomessa myöskään alan ammattilaisia ei ole riittävästi. Julkisen terveydenhuollon rajalliset resurssit kohdennetaan yhä enemmän niille, jotka tutkimuksia eniten tarvitsevat, Koivikko näkee.

Kun kuvausten määrä kasvaa, myös tulkittavien kuvien määrä lisääntyy. Siihen odotetaan seuraavan 10—20 vuoden aikana apua tekoälysovelluksista.

— Tekoälystä voi tulla vähitellen hyvä työkalu. Se voi vapauttaa radiologin keskittymään olennaiseen eli analysointiin ja neuvontaan, Stumpf näkee.

Yleisimpiä menetelmiä

Röntgen

Marko Kauko

25091034.jpg

Yleisin kuvantamistutkimus. Siinä hyödynnetään säteilyä kehon kuvaamiseksi. Käytetään erityisesti luiden, nivelten, keuhkojen ja hampaiden kuvaamiseen.

Voidaan mitata myös luuntiheyttä. Se tehdään lannerangan nikamista ja lonkkien alueelta tai vaihtoehtoisesti kyynärvarren alueelta.

Mammografia

Tuire Punkki

25091029.jpg

Rintojen röntgentutkimus, jolla voidaan tutkia rinnassa tuntuvaa kyhmyä tai muuta oiretta. Mammografiaa käytetään myös oireettomien naisten rintasyöpäseulontaan.

Mammografian yhteydessä voidaan tarvittaessa tehdä myös rinnan ultraäänitutkimus.

Ultraääni eli kaikukuvaus

Katja Luoma

25091028.jpg

Yleinen tutkimus, joka tehdään liikuttamalla ultraäänianturia ihon pinnalla. Sillä voidaan tutkia muun muassa vatsan ja kaulan aluetta, verisuonia ja veren virtausta sekä lihaksia tai niveliä.

Ultraääniohjausta käytetään hyväksi myös erilaisissa toimenpiteissä, kuten kudos- ja solunäytteiden otossa.

Tietokonetomografia eli -kerroskuvaus

vtap

25091040.jpg

Röntgenkuvaus, jossa kuvia otetaan sarjana. Sillä saadaan tarkkaa tietoa kehon rakenteista, kuten sisäelimistä, verisuonista ja luista. Sillä tutkitaan muun muassa luunmurtumia, aivohalvauksia ja syöpiä.

Tutkimuksessa voidaan käyttää laskimoon annosteltavaa varjoainetta, joka lisää verisuonten näkymistä tai suoliston erottumista.

Magneettikuvaus eli MRI

Marko Happo

25091026.jpg

Tutkimuksella saadaan tarkkoja leikekuvia kehosta ilman röntgensäteilyä. Se hyödyntää vahvaa magneettikenttää ja radioaaltoja, joilla kuvataan elimistössä olevaa vettä eri muodoissa. Tarvittaessa voidaan käyttää myös varjoainetta.

Magneettitutkimuksella voidaan tarkastella lähes kaikkia elimistön osia ja kudoksia.

Aivosähkökäyrä EEG

25091044.jpg

Mittaa aivojen sähköistä toimintaa. Tutkimuksella selvitetään esimerkiksi, onko kohtauksellisten oireiden taustalla epilepsiaa.

Tutkimus voi paljastaa oireen syyn, vaikka tutkimushetkellä ei oireita olisikaan.

Sydänsähkökäyrä EKG

Marko Kauko

25091033.jpg

Helppo ja monipuolinen tutkimus, jolla saadaan tietoa sydämen toiminnasta. Sillä voidaan tutkia mm. rytmihäiriöitä, akuuttia sydäninfarktia ja vanhojen infarktien arpia.

Lähteitä: Terveyskylä.fi ja selkäkanava.fi -sivustot, Säteilyturvakeskus, Mehiläinen, Helsingin yliopistollinen sairaala.

Luetuimmat