Vain pienellä osalla kehitysvammaisista on työpaikka — Ystävät ja harrastukset pitävät töitä etsivän Taru Föhrin liikkeessä

Työpaikka ei ole kehitysvammaiselle itsestäänselvyys. Taru Föhrin elämään työ tuo rytmiä.

Annukka Roth

Taru Föhr elää tavallista nuoren naisen elämää, eikä osaa määritellä kuinka kehitysvamma rajoittaisi hänen elämäänsä.
Taru Föhr elää tavallista nuoren naisen elämää, eikä osaa määritellä kuinka kehitysvamma rajoittaisi hänen elämäänsä.

Taru Föhrillä, 30, on ollut tänä kesänä loma. Samalla hänellä on ollut aikaa etsiä uutta työtä.

Syntymästään asti kehitysvammainen Föhr työskenteli monta vuotta avotyössä keittiöapulaisena hoiva- ja kuntoutuspalveluja tuottavassa Vetreassa. Työhön kuului tiskaamista, siistimistä ja keittiön puolella työskentelyä.

Työn etsimisessä auttavat avotyön ohjaajat.

Mieluiten Föhr tekisi oikeaa palkkatyötä vanhusten parissa. Hän pitäisi myös työstä kaupassa tai päiväkodissa.

— Työ antaa rytmiä, muuten varmaan nukkuisin koko päivän, Föhr sanoo.

Kehitysvammaisista työllistyy vain murto-osa 

Työpaikka ei ole kehitysvammaiselle itsestäänselvyys. Suomessa asuu 25 000 työikäistä kehitysvammaista, ja heistä 2 000 tekee avotyötä ja vain 500 on palkkatyössä. 

Vammaiset syrjäytyvät avoimilta työmarkkinoilta jo työnhaussa tapahtuvan syrjinnän takia, selviää vammaisjärjestöjä edustavan Vammaisfoorumin keväällä 2018 tekemästä kyselystä.

Vastaajista 57 prosenttia oli kokenut syrjintää työnhaussa ja 31 prosenttia koulutukseen pääsyssä.

Kehitysvammaliitto kertoo, että työnantajat tarvitsevat lisää tietoa kehitysvammaisten työllistämisestä. Työnantaja voi saada siihen palkkatukea ja työolojen järjestelytukea. Kehitysvammaisten palkkauksessa työnantajia auttaa Kehitysvammaliitto.

Annukka Roth

Taru Föhr kokee saaneensa elämäänsä tarvittavaa tukea, apua ja ohjausta.

Työmarkkinoiden eriarvoisuus lisää köyhyyttä

YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista Suomessa täytti 10. kesäkuuta 2019 kolme vuotta. Sopimus korostaa vammaisten osallistumista, osallisuutta ja tasa-arvoa ja kieltää laajasti syrjinnän.

Suomi on sitoutunut sopimukseen, jossa tunnustetaan vammaisten oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Kehitysvammaisten tukiliiton mukaan vammaisten työllistyminen ei ole kiinni koulutuksesta tai pätevyydestä vaan enemmän asenteista. Työnantajia tulisi kannustaa myönteiseen erityiskohteluun, ja rekrytointisyrjintään puuttumista tulisi helpottaa.

Työmarkkinoilla ilmenevästä eriarvoisuudesta seuraa köyhyyttä. Kahtena viime vuotena köyhyyttä oli kokenut lähes 60 prosenttia 25—64-vuotiaista vammaisista.

Köyhyys ei koske vain tukien varassa eläviä vammaisia vaan myös työssäkäyviä, joista 41 prosenttia kertoi kokeneensa köyhyyttä.

Työnantajat tarvitsevat lisää tietoa kehitysvammaisten työllistämisestä. — Kehitysvammaliitto

Rakkaana harrastuksena teatteri

Föhrin vapaa-aikaa täyttävät harrastukset. Kerran viikossa hän harrastaa teatteria ja kahdesti viikossa salibandyä. Partiossa hän käy joka toinen viikko.

Föhr on mukana kuopiolaisessa Teatteri Telmissä. Pari vuotta sitten hänen salibandykaverinsa vinkkasi, että nyt olisi yksi paikka vapaana. Föhr kävi tutustumassa toimintaan ja jäi sille tielle.

— Menin katsomaan muutaman kerran harjoituksia, ja sitten olinkin mukana seuraavassa näytelmässä.

Viimeisimmässä roolissaan hän näytteli Sam-kokkia Prinsessa Ruususessa.

Föhr on myös mukana kahden sosionomin tekemässä, syyskuussa julkaistavassa lopputyössä. Se on episodimainen elokuva, jossa pureudutaan erityistukea tarvitsevien näyttelijöiden teatteriharrastukseen ja Teatteri Telmin toimintaan kolmen näyttelijän kokemusten kautta. 

— Se on ihan kivaa, Föhr toteaa elokuvaan osallistumisesta.

Kuopiossa erityistä tukea tarvitsevien teatteritoiminta on jatkunut jo 20 vuotta, ja se on merkittävä harrastus 31 näyttelijälle. 

Annukka Roth

Jääkiekon ja jalkapallon seuraaminen kuuluvat Föhrin elämään vuoden ympäri.

Harrastaa voi avustuksella tai ilman

Verneri.net-verkkopalvelussa muistutetaan, että kehitysvammaisilla on yhtäläinen oikeus osallistua myös muuhun kuin erityisesti kehitysvammaisille suunnattuun vapaa-ajan toimintaan. Tämän voi toteuttaa yhdessä avustajan kanssa.

Jos omalta paikkakunnalta ei avustajaa löydy, voi tehdä aloitteen toiminnasta Kehitysvammaisten tukiliittoon. 

Oman kaupungin urheiluseurat ovat Föhrille rakkaita. Hän käy katsomassa kaikki jääkiekkoseura Kalpan kotipelit. Kiekkokauden loppuminen tuntuu aina haikealta, mutta sitten onkin taas jalkapallon vuoro.

— Tänäänkin me menemme kavereiden kanssa Kupsin peliin, Föhr kertoo innoissaan.

Ruokapöydän vieressä oleva työkalupakki kätkee sisäänsä Föhrille tärkeitä kalastustarvikkeita. Kesän parhaat hetket hän kokee yleensä mökillä kalassa isänsä kanssa. Suurin saalis on ollut neljäkiloinen hauki.

Elämässä kaikki on hyvin

Yhteiskunnassa Föhr kokee roolinsa hyväksi ja kertoo saaneensa elämäänsä tarvittavaa tukea, apua ja ohjausta. Aiemmin Föhrin kotina oli tuettu asumisyksikkö, mutta viime lokakuusta hän on asunut ensi kertaa yksin kerrostaloasunnossa.

Hän nauttii elämästään yksin eikä kaipaa seurustelusuhdetta, vaikka myöntääkin, että tulevaisuudessa parisuhde olisi mukava asia. Unelmamiestään hän ei ole sen kummemmin miettinyt. Ja mitäpä sitä miettimään — katsoo sitten, millainen kaveri vastaan tulee.

Avotyön oikeudelliset ongelmat

Eduskunnan käsittelyssä on uusi vammaispalvelulaki, jolla aiotaan korvata nykyiset kehitysvamma- ja vammaispalvelulait 2021.

Uudessa laissa ei ehdoteta säännöstä vammaisten työtoiminnasta. Siinä säädettäisiin vain vaikeimmin vammaisille tarkoitetusta päivätoiminnasta.

Avotyö tai avotyötoiminta on kehitysvammaisten työtoimintaa, jossa heidät sijoitetaan työhön tavalliselle työpaikalle.

Toiminnassa ei solmita työsopimusta.

Avotyötä tekevä on työpaikalla sosiaalihuollon asiakkaana, ei työntekijänä.

Sopimuksen tekevät palvelun järjestävä kunta tai kuntayhtymä ja organisaatio, jolle avotyötä tehdään.

Kehitysvammainen ei saa avotyöstä palkkaa, vaan sosiaalitoimi voi maksaa hänelle verotonta työosuusrahaa enintään 12 euroa päivässä.

Työtoimintaan osallistuva ei saa työsuhteeseen perustuvaa turvaa tai oikeuksia.

Hänellä ei ole irtisanomissuojaa tai vuosilomaoikeutta.

Avotyö johtaa palkkatyöhön harvoin.

Sosiaalihuollon uudistustarpeita arvioinut TEOS-työryhmä ehdotti 2014 uutta erityislakia heikossa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisesta kuntoutuksesta.

Ehdotuksen mukaan vammaisten avotyötoiminta yrityksissä olisi mahdollista enää määräaikaisena palkkatyöllistymiseen tähtäävänä palveluna.

Kehitysvammaisten tukiliiton mukaan olisi tärkeää, että ehdotus johtaisi lakiuudistukseen, sillä muuten työtoiminnan ja avotyön oikeudellinen perusta muuttuu kehitysvammalain kumoutuessa entistä epäselvemmäksi.