Yleisin syy aikuisten kantapääkipuun on plantaarifaskiitti. Sillä tarkoitetaan jalkapohjan kantakalvon rasitus- tai rappeumatilaa. Kipu paikantuu jalkapohjaan kantapään etupuolelle.

On arvioitu, että vaivaa potee ainakin noin kymmenen prosenttia ihmisistä jossakin elämänvaiheessaan.

Plantaarifaskiitista puhutaan usein kantakalvon tulehduksena. Sitä se ei kuitenkaan ole.

— Termi on vähän harhaanjohtava. Jos kipupisteestä otetaan koepala ja tutkitaan sitä mikroskoopilla, siitä ei löydy tulehdussoluja, sanoo ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Janne Sarimo.

— Koska tulehdusta ei ole, kipeä kantapää ei parane tulehduskipulääkkeillä ja levolla. Lääkettä voi kyllä ottaa helpottamaan oireita.

Myöskään lepo ei ole ehdoton.

— Puhuisin relatiivisesta levosta. Esimerkiksi juoksijalla se voi tarkoittaa lyhyempiä matkoja tai harvempia juoksukertoja tai harjoituksen vaihtamista kävelyyn, Sarimo toteaa.

Plantaarifaskiitti on tyypillisesti keski-ikäisten ja sitä vanhempien vaiva.

Monen tekijän yhteisvaikutus aiheuttaa kivut

Plantaarifaskiitin syistä on erilaisia näkemyksiä, mutta yhtä tiettyä syytä ei ole löydetty.

— On arveltu, että se voisi johtua kantapäähän kohdistuvista toistuvista, pienistä repeämisistä. Normaalisti kudos korjaa niitä, mutta aina korjausmekanismi ei pysy mukana. Ja sitten syntyy kudosmuutoksia, Sarimo sanoo.

— Tavallista suurempi rasitus, ylipaino, jalkaterän asentovirheet ja sopimattomat jalkineet voivat altistaa vaivalle. Usein kyse on useamman asian yhteisvaikutuksesta.

Viimeinen niitti kivun alkamiselle saattaa näin kesäaikaan olla se, että kävelee pitkiä matkoja rantaläpsyttimillä.

— Kantapää ei saa niissä tukea sivuilta. Ne eivät sinällään aiheuta plantaarifaskiittia mutta voivat laukaista sen yhdessä muiden altistavien tekijöiden kanssa.

Ylipaino riskitekijä

Oireet ovat yleensä voimakkaimmillaan aamulla tai pitkään paikallaan istumisen jälkeen kävelemään lähdettäessä.

Koska plantaarifaskiitin syistä ei ole varmuutta, sen ennaltaehkäiseminen on vaikeaa. Se tiedetään, että ylipaino on riskitekijä.

Jalkaholvia tukevista ja kantapäätä pehmentävistä jalkineista on voi olla apua, samoin siitä, että välttää liiallista rasitusta kovilla alustoilla.

Hoidoksi venytyksiä, pohjalliset ja kipulääkkeitä

Hoitokeinoja on paljon, mutta Sarimon mukaan yksikään ei ole ylitse muiden.

Kipuun voi käyttää lyhytaikaisesti tulehduskipulääkkeitä tai kipugeeliä.

Erilaiset venytykset voivat auttaa. Kantakalvoa voi venyttää esimerkiksi niin, että ottaa kiinni varpaista ja vetää niitä vartaloa kohden. Öisin voi käyttää yölastaa, joka pitää jänteet venytettyinä.

Kantakalvoa voi myös varovasti hieroa esimerkiksi rullailemalla tennispallolla tai putken päällä. Kylmähoitokin voi tuoda helpotusta.

Kenkiin voidaan panna pohjallinen tai silikonityyny kantapään alle.

— Yleensä kokeillaan joko yhtä tai useampaa hoitoa kerrallaan. Kortisoni-injektiosta saattaa olla apua. Sen sijaan leikkaushoito on äärimmäisen harvinainen, Sarimo huomauttaa.

Kipu voi jatkua kuukausia

Plantaarifaskiitti on usein hoidosta huolimatta pitkäaikainen vaiva, joka voi kestää useita viikkoja tai useita kuukausia. Vuoden sisällä oireettomaksi paranee noin 80—90 prosenttia potilaista.

— Tieto siitä, että kipu ei ole vaarallista eikä sen vuoksi tapahdu mitään peruttamatonta, saattaa auttaa kestämään vaivaa, Sarimo sanoo.

Tavallista suurempi rasitus, ylipaino, jalkaterän asentovirheet ja sopimattomat jalkineet voivat altistaa vaivalle. — Janne Sarimo

Jos itsehoito ei tunnu auttavan tai kipu on sietämätöntä, kannattaa käydä lääkärin puheilla. Vielä herkemmin kannattaa hakeutua lääkäriin, jos kantapääkipu syntyy tapaturman jälkeen eikä jalalla pysty kunnolla astumaan.

Kivut lisääntyvät kesällä

Fysioterapeutti Hanna Lehmonen on käytännön hoitotyössä huomannut, että asiakkaiden kantapääkipuilu lisääntyy aina kesäisin.

— Tyypillistä on, että kävellään huonoilla kengillä pitkiä matkoja etelän lomilla, hän toteaa.

Vaikka plantaarifaskiitti on yksi yleisimmistä jalkaterän alueen vaivoista, fysioterapeutin vastaanotolle sen vuoksi ei hakeuduta läheskään niin usein kuin esimerkiksi selkä- tai hartiaseudun kipujen vuoksi.

— Ei se top kolmosessa ole, Lehmonen sanoo.

Kantapääkipujen syy kannattaa aina selvittää. Kantapääkivut saattavat aluksi hellittää levolla, mutta jos syy on selvittämättä ja korjaamatta, oireilla on taipumus palata.

Lähteenä myös terveyskirjasto Duodecim.