"Ääni- ja videohuijaukset lisääntyvät" – Palkittu toimittaja Johanna Vehkoo kertoo, miten tunnistaa valeuutiset

Medialukutaito ja lähdekritiikki ovat nykyään kansalaistaitoja.

Mirja Hussain

Lahdessa keskiviikkona vierailleen toimittaja Johanna Vehkoon mukaan medialukutaidon opetus on tehokkain tapa torjua väärän tiedon leviämistä.
Lahdessa keskiviikkona vierailleen toimittaja Johanna Vehkoon mukaan medialukutaidon opetus on tehokkain tapa torjua väärän tiedon leviämistä.

Mielipidevaikuttaminen saa yhä härskimpiä piirteitä teknologian kehittyessä, ja syväväärennökset eli deepfake-videot sekä ääniväärennökset tulevat lisääntymään.

– Äänen manipuloinnista puhutaan vähemmän kuin videomanipuloinnista, mutta äänihuijaukset tulevat videohuijausten perässä. Äänihuijaus voi aiheuttaa vielä todella pahan konfliktitilanteen, sanoo palkittu toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo.

Vehkoo kertoo, että esimerkiksi Adoben luoma ohjelma tarvitsee vain 20 minuutin ääninäytteen, jotta ihmisen äänellä voidaan tuottaa mitä tahansa tekstiä koska tahansa. Eikä Adobe ole ainoa firma, joka tällaisia ohjelmia tekee.

– Olen kuullut toistaiseksi vain englanniksi näitä näytteitä. Suomi on pieni kielialue, mikä suojaa meitä varmaankin jonkin aikaa, muttei loputtomiin.

Älä jaa mitään otsikon perusteella

Valeuutisia ja erilaisia salaliittoteorioita levitetään eniten maahanmuuttajista, terveydestä ja ilmastonmuutoksesta. Suomessa esimerkiksi MV-sivuston suosio laskenut huomattavasti julkisen keskustelun takia, mutta on lukuisia muitakin väärää tietoa levittäviä sivustoja. Ilmiö on globaali, eikä kukaan ole immuuni. Syyt siihen, miksi uskomme väärää tietoa, ovat usein psykologisia.

Älä jaa uutista somessa pelkän otsikon perusteella. — Toimittaja Johanna Vehkoo

– Aiheesta on tehty paljon akateemista tutkimusta. Tiedetään, että meillä on inhimillinen taipumus uskoa sitä tietoa, joka tukee meidän omaa maailmankuvaamme eli puhutaan vahvistusharhasta, Vehkoo sanoo.

Kun väärää tietoa toistetaan tarpeeksi usein, se alkaa vaikuttaa todelta jopa silloin, kun on alun perin tiedetty tieto vääräksi. Lisäksi muistikuvamme johtavat meitä harhaan – ne voivat vaikuttaa tosilta, mutta olla tosiasiassa vääriä. Siksi esimerkiksi silminnäkijähavaintoihin ei ole aina luottamista.

– Väärä uutinen leviää laajalle helposti ja nopeasti. Faktantarkistuksella ei saavuteta ikinä samaa yleisöä kuin alkuperäisellä feikkiuutisella. Siksi ei kannattaisi jakaa mitään uutista sosiaalisessa mediassa pelkän otsikon perusteella.

Tutki kielenkäyttöä

Vehkoon mukaan virheiltä ei voi koskaan täysin välttyä, niitä esiintyy luotettavissakin medioissa, mutta journalistin etiikkaa noudattavat mediat ovat sitoutuneita oikaisemaan virheet.

Vehkoo kehottaa tutkimaan jutun julkaisijaa ja kielenkäyttöä, sillä usein valeuutisissa käytetään sellaista kieltä, jota perinteinen media ei käyttäisi. Esimerkiksi sana pakolainen on pantu lainausmerkkeihin tai kirjoitetaan tekstiä isoilla kirjaimilla ja runsain huutomerkein.

Kannattaa tutkia myös jutun väitteitä, mainitaanko lähteet, löytyvätkö samat tiedot muualta ja sitä, koska juttu on julkaistu. Vanhat jutut voivat lähteä uudelle kierrokselle vuosien kuluttua, jolloin oikeatkin uutiset voivat saada eri merkityksen. On hyvä pohtia myös omia ennakkoluulojaan – halusiko väärän tiedon jakaa ja halusiko siihen uskoa.

Toimittaja, tietokirjailija

Johanna Vehkoo

Sai 2019 Suomen PENin sananvapauspalkinnon. PEN on kirjailijoiden kansainvälinen sananvapausjärjestö.

Sai Tutkivan journalismin yhdistyksen Jääraappa-palkinnon 2015.

Kirjoittanut Valheenpaljastajan käsikirjan (2019) ja muita tietokirjoja.

Yksi Long Play -verkkojulkaisun perustajista.

Pitää Ylen sivuilla Valheenpaljastaja-nimistä blogia.