Mikko Airas, 45, on puutalohullu ja citymaalainen, joka asuu puoliksi maalla, puoliksi kaupungissa — Haaveiletko sinäkin samasta?

Erityisesti luovaa ja tietotyötä tekevät ihmiset haluavat valikoida parhaat palat kaupunki- ja maalaiselämästä.

Laura Oja

Mainostoimistoyrittäjä Mikko Airas remontoi isoa puutaloa Loviisassa.
Mainostoimistoyrittäjä Mikko Airas remontoi isoa puutaloa Loviisassa.

Haaveiletko elämisestä sekä maalla että kaupungissa? Ehkä teetkin jo niin: käyt töissä kaupungissa, yövyt siellä satunnaisesti ja nautit kaupungin tarjoamista mahdollisuuksista, mutta kotisi on luonnon rauhassa. Jos elät näin, saatat olla citymaalainen.

Citymaalaiset ovat kaupunkilaisia, jotka valikoivat parhaat palat kaupunki- ja maalaiselämästä. Termi on peräisin kolmen naisen työryhmältä, joka alkoi perehtyä asiaan omien ja ystäviensä kokemusten avulla.

— Keskustelu alkoi Facebook-seinältäni ja herätti paljon kiinnostusta, kertoo helsinkiläinen yhteiskuntatieteilijä, yrittäjä Pauliina Seppälä.

Hän löysi keskustelijoista kaksi hengenheimolaista, sosiaalipsykologi Sirkku Varjosen ja brändistrategi Heli Mäenpään. Kolmikko perusti nopeasti projektin edistämään kaupunkilais- ja maalaiselämän liittoa.

Keskustelu jatkuu myös Citymaalaisten Facebook-sivulla, jolla on nyt yli 800 seuraajaa.

Laura Oja

Mikko Airaksen joka toinen viikko sisältää töitä, ystäviä ja harrastuksia Helsingin ytimessä.
Mikko Airaksen joka toinen viikko sisältää töitä, ystäviä ja harrastuksia Helsingin ytimessä.

Kaupungin läheisyys on tärkeää

Citymaalaisuus on yksi monipaikkaisuuden ilmenemismuoto. Suomalainen monipaikkaisuus tarkoittaa usein maaseudulla vietettävää vapaa-aikaa esimerkiksi mökkeilyn muodossa.

— Citymaalaisuus kääntää kuvion toisinpäin. Citymaalaisen vakituinen asunto on tyypillisesti maalla, ja sen rinnalla on jokin yöpymispaikka isossa kaupungissa. Hänen elämänsä kaupungissa — sosiaaliset suhteet, usein myös työ ja vapaa-aika — sijoittuu kaupunkikulttuuriin, keskustaan, Seppälä mainitsee.

Citymaalaisille on tärkeää, että iso kaupunki on lähellä. Sen vastapainona he haluavat asua joko keskellä luontoa tai kylämäisessä pikkupaikassa.

Mainostoimistoyrittäjä Mikko Airas kertoo olleensa citymaalainen jo kymmenisen vuotta. Hän asuu ja remontoi vanhaa puutaloa Loviisassa mutta käy töissä Helsingissä ja asuu siellä osittain.

— Asun Loviisassa joka toinen viikko eli silloin, kun lapset ovat minulla. Joka toinen viikko yövyn Helsingissä joko työhuoneellani tai naisystäväni luona, Airas kertoo.

Alun perin Hollolasta kotoisin oleva Airas, 47, on ehtinyt asua monissa eri paikoissa, mutta työt ovat koko ajan olleet Helsingissä. Yksi kodeista sijaitsi vanhalla rautatieasemalla lähes keskellä ei mitään.

— Se oli vähän liikaa. Lähimpään ruokakauppaan oli kahdeksan kilometriä ja päiväkotiin viisitoista.

Välillä hän taas asui pelkästään Helsingin Punavuoressa.

— Kokonaan maalle en haluaisi muuttaa. Minulla on yritys Helsingissä, ja lisäksi siellä on ystäviä ja muita ihmissuhteita, harrastuksia ja kulttuuria.

Tarvitaan kollektiivisia ratkaisuja, kuten toimivia kimppakyytejä ja kimppa-asuntoja. — Pauliina Seppälä

Loviisa on pieni merenrantakaupunki, joka sijaitsee Helsingistä 90 kilometriä itään. Asukkaita on noin 15 000.

Mikko Airas päätyi kaupunkiin sattumalta ja viehättyi pian paikan charmikkuudesta.

— Loviisan estetiikka vetoaa. Olen ihastunut vanhoihin taloihin ja vanhaan kaupunkiin — puutalohullu kun olen. Täällä on paljon samanhenkistä porukkaa, tällaisia boheemeja porvareita.

— Loviisan yhteisö on minulle tosi tärkeä. Helsingissä minulla on ehkä määrällisesti enemmän kontakteja, mutta Loviisassa ne ovat tiiviimpiä ja syvempiä.

Laura Oja

Mikko Airaksen työt kulkevat kahden kaupungin väliä. Loviisassa häntä viehättävät muun muassa luonto, samanhenkiset ihmiset ja kylämäisyys.
Mikko Airaksen työt kulkevat kahden kaupungin väliä. Loviisassa häntä viehättävät muun muassa luonto, samanhenkiset ihmiset ja kylämäisyys.

”Kaikkeen pääsee mukaan, jos vain haluaa”

Muita Loviisan puolesta puhuvia seikkoja ovat Airaksen mielestä meren läheisyys, kylämäisyys, pikkukaupunkeihin liittyvä välittömyys ja tietysti luonto.

Hän solahti perheineen kaupungin arkeen hyvin, eikä heitä tulokkaina hyljeksitty.

— Kaikkeen pääsee mukaan, jos vain haluaa.

Airas harrastaa Helsingissä ollessaan muun muassa kuntosalilla käymistä ja kulttuuria. Loviisa tarjoaa myös kulttuuririentoja, mutta kuntoilemaan hän suunnistaa luontoon joko juoksu- tai pyörälenkille.

Asuntojen hinnat ovat Loviisassa Helsinkiä todella paljon edullisemmat.

— Taloudelliset seikat eivät ole vaikuttaneet asumisratkaisuihini. Ison ja vanhan talon remontointi ei ole taloudellisesti mitenkään järkevää, mutta tämä on enemmänkin intohimolaji.

Airas sukkuloi kahden kaupungin väliä pääosin bussilla. Hän autoili aluksi nelisen vuotta mutta siirtyi julkisen liikenteen käyttäjäksi sekä työnteon että ekologisuuden vuoksi.

— Kaksisataa kilometriä yksityisautoilua päivässä ei ole kestävää, ja turhan raskastakin se oli. Nyt voin tehdä töitä matkojen aikana.

Bussivuorojen määrää Loviisasta Helsinkiin on kuitenkin vähennetty, ja se harmittaa.

— Alkaa olla kriittisellä rajalla, onnistuuko bussin käyttö minulta enää jatkossa.

Airas aikoo pysyä citymaalaisena myös tulevaisuudessa.

— Kunhan Loviisan-talon remontti valmistuu, hankin ehkä pysyvämmän asunnon Helsingistä.

Sen sijaan hänen teini-ikäinen tyttärensä on alkanut katsella lukioita Helsingistä. Isä ymmärtää sen hyvin.

— Teinejä ei paljon polkujuoksu houkuttele. Mutta itse en Loviisaan kaipaa oikeastaan mitään lisää.

Laura Oja

Mikko Airas asuu joka toisen viikon kahden tyttärensä kanssa Loviisassa.
Mikko Airas asuu joka toisen viikon kahden tyttärensä kanssa Loviisassa.

Kaipuu luontoon on lisääntynyt

Työryhmä pitää mahdollisina citymaalaisina luovaa tai tietotyötä tekeviä ihmisiä, joiden työ ei ole sidoksissa tiettyyn paikkaan. Työryhmän tuntemissa citymaalaisissa on muun muassa pätkätyöläisiä, freelancereita ja yrittäjiä.

Citymaalaiset ovat usein keski-ikäisiä.

— Heidän biletysvaiheensa on ohi, he ovat ehtineet luoda jo uraa eikä perheessä ole alakouluikäisiä lapsia, Seppälä kuvailee.

Työryhmä näkee, että citymaalaisuutta ruokkii neljä isoa trendiä: digitaalisuus, asumisen kalleus kaupungeissa, muuttuvat elämäntilanteet ja kaipuu luontoon.

Digitaalisuus mahdollistaa yhteydenpidon ja etätyöt sekä helpottaa ostamista.

— Kotipaikka ei enää vaikuta esimerkiksi ystävyyssuhteisiin samalla tavalla kuin ennen sosiaalista mediaa, Seppälä muistuttaa.

— Nettikaupat toimittavat paketteja myös maalle, mutta toisaalta maalla ei olla jatkuvasti alttiina kauppojen houkutuksille.

Elämä ei enää nykyisin noudata tiettyä kaavaa, vaan sekä työhön että perheeseen liittyvät tilanteet muuttuvat. Eroamiset, pätkätyöt ja työelämän jälkeiset vuodet lisäävät erilaisia asumisratkaisuja.

Kaipuu luontoon on lisääntynyt, ja yhä useampi on kiinnostunut esimerkiksi kotitarveviljelystä. Myös eläimiä on helpompi pitää maalla. Maalla voi asua väljemmin ja suurten kaupunkien hintoja edullisemmin.

Monipaikkainen asuminen on nostettu esiin tärkeänä maaseutua kehittävänä tekijänä. Myös työryhmä on samoilla linjoilla.

— Uskomme, että citymaalaisuudesta voi tulla merkittävä voimavara vähenevän väestön kanssa kamppaileville kunnille, Seppälä sanoo.

Toimivatko palvelut?

Kahden paikan välillä sukkulointiin voi liittyä myös ongelmia. Toimivatko tietoliikenneyhteydet ja julkinen liikenne? Lisääntyykö yksityisautoilu? Kuinka rahat riittävät kahdessa paikassa asumiseen?

— Tarvitaan kollektiivisia ratkaisuja, kuten toimivia kimppakyytejä ja kimppa-asuntoja, Seppälä mainitsee.

Suomessa ihmisillä on vain yksi virallinen asuinpaikka. Se voi tuottaa ongelmia muun muassa palveluiden saatavuudessa.

— Olisi tärkeää, että palvelut olisivat saatavilla molemmilla asuinpaikkakunnilla. Voisi myös olla hyvä, että osa-aika-asukkaatkin pääsisivät vaikuttamaan kunnan asioihin. Näitä kannattaisi kehittää, Seppälä toteaa.

Jo miljoonien elämää

Suomen ympäristökeskuksen vanhemman tutkijan Anna Strandellin mukaan monipaikkaisuus liittyy jo miljoonien suomalaisten elämään.

— Esimerkiksi 2,4 miljoonaa suomalaista viettää säännöllisesti vapaa-aikaa kesämökillä, monipaikkaiseen asumiseen ja muuttoliikkeeseen perehtynyt Strandell sanoo.

Monipaikkaisuus voi olla mökkeilyn tavoin vapaaehtoista mutta myös pakon sanelemaa, kuten erovanhemmilla vuorottelevilla lapsilla. Tällaisia lapsia lasketaan olevan noin 150 000.

— Monet tekijät mahdollistavat monipaikkaisen asumisen: esimerkiksi tulotaso on kasvanut, liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat parantuneet, vapaa-aika lisääntynyt ja työ monimuotoistunut, Strandell listaa.

— Ihmiset haluavat myös ympäristöltä vaihtelua — siksihän me matkustammekin. Monipaikkaisuus on yksi tapa nauttia erilaisten ympäristöjen parhaista puolista.

Kaupungeissa monipaikkainen asuminen liittyy useimmiten työhön, opiskeluun, perhesyihin ja parisuhteeseen, kun taas maaseudulla vapaa-aikaan ja kausityöhön.

Monipaikkaisuuden lisääntymisestä huolimatta kaupungistuminen jatkuu. Vakituinen kotipaikka on useimmiten kaupungissa, vaikka maaseudulla asuttaisiin osa-aikaisesti. Strandellin mukaan mitään iso trendiä ei ole näkyvissä siitä, että suurista kaupungeista, kuten Helsingistä, oltaisiin muuttamassa pois maaseudulle tai pikkukaupunkeihin.

— Muuttoliikkeessä on kuitenkin aina myös valtavirrasta poikkeavia vastakkaisia virtoja.

Sekin tiedetään, että syrjäseudut eivät vedä.

— Omakotitalonkin toivotaan olevan lähellä palveluita ja toimivaa joukkoliikennettä.

Luetuimmat