Uutisen takaa: Airiston operaatio nosti venäläisten kiinteistökaupat taas luupin alle — Mikkelin seudullakin kauppojen määrä on vähentynyt murto-osiin huippuvuosista

Kiinteistökauppojen aiheuttamista turvallisuusuhasta on hyvin vähän konkreettista tietoa. Supon uhkakuva on, että kiinteistöissä voidaan majoittaa ”vihreitä miehiä” tai niitä voidaan käyttää väylien sulkemiseen.

Timo Laitakari | timo.laitakari@lansi-savo.fi | Twitter: @TimoLaitakari
Timo Laitakari | timo.laitakari@lansi-savo.fi | Twitter: @TimoLaitakari

Keskusrikospoliisin viikonlopun operaatio Turun saaristossa näyttää olevan ohi. Nyt ihmetellään, mistä siinä lopulta oli kyse.

Virallisesti poliisi rynni saariin tekemään talousrikostutkintaa: rahanpesu, veronkierto ja pimeän työvoiman käyttö mainittiin. Julkisuudessa isku on kuitenkin kytketty Suomen turvallisuuteen ja venäläisten täällä tekemään varustautumiseen.

Suomessa on tapana uskoa viranomaisten selityksiä ja perusteluita. Tällä kertaa ei virallista selitystä ei ole ilman muuta uskottu — eikä ihme. Jos kyse on talousrikostutkinnasta, poliisin toimet tuntuvat aika massiivisilta. Lehdet ovat kertoneet esimerkiksi lentokieltoalueista, helikoptereista sekä kommandopipoin ja konepistoolein varustautuneista poliiseista.

Lisäksi tutkinnan kohteena olleen yhtiön, Airiston helmen, toimintaa on jo aikaisemmin käsitelty julkisuudessa varsin paljon. Yhtiö on ostellut pitkän ajan kuluessa seudulta useita maa-alueita ja kiinteistöjä. Yhtiön tarkoitusperiä on epäilty, koska sen taustalla on venäläisiä henkilöitä ja ostot näyttävät keskittyneen Suomen tavaraviennin kannalta keskeisten laivaväylien ympärille. Samalla yhtiön liiketoiminta on näyttänyt ulospäin hyvin vaatimattomalta ja kannattamattomalta.

Sakeita huhuja ja väittämiä aiheen ympärillä liikkuu runsaasti. Tietoa on vähemmän. Viranomaisten tiedottamiseen kohdistuukin nyt suuria odotuksia. Olisihan se hauska tietää, mikä meitä uhkaa.

Paha kyllä turvallisuuteen liittyvistä asioista ei viranomaisten ole tapana kauheasti julkisuuteen huudella. Toisaalta laki asettaa rajoitteita sille, mitä esimerkiksi poliisi voi kertoa esitutkinnasta.

Sellainenkin epäilys voi syntyä, että kyse oli viranomaisten voimannäytöstä. Onpa saaristossa harjoitettu talousrikoksia, vieraan vallan varustautumista tai jotain täysin viatonta, ulospäin on nyt viestitty, että Suomen valtio puuttuu asioihin tarvittaessa jämäkästi.

Toni Lehtinen / HS

Poliisi teki kotietsintöjä viikonloppuna Airiston helmi -yrityksen tiloihin. Poliisi kertoi, että kyse on talousrikosten tutkinnasta.

Suurin buumi oli kymmenen vuotta sitten

Venäläisten Suomessa tekemät kiinteistökaupat ovat herättäneet tunteita jo vähintään toistakymmentä vuotta. Aluksi kauppoja vastustettiin sinivalkoisilla argumenteilla viime sotien hengessä: isien pyhää maata ei haluta entisen vihollisen haltuun.

Pikkuhiljaa kiinteistökaupoissa on alettu nähdä myös turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. Miksi monet venäläisten kaupoista sattuvat osumaan lähelle sotilaskohteita, tutka-asemia tai vaikkapa linkkimastoja? Miksi venäläiset pistävät isoja rahoja kohteisiin, joilla ei näytä olevan mitään tuottavaa käyttöä?

Venäläisten kiinteistökaupoista puhuttaessa ongelmallista on varman tiedon puute.

Näyttää selvältä, että valtaosa niistä on aivan tavallisten, keskiluokkaisten ihmisten lomakiinteistöjä. Ja niissäkin kohteissa, joissa ostajan motiivit herättävät epäilyä, rahanpesu tai ylipäänsä omaisuuden siirtäminen länteen voi olla järkeenkäypä selitys kauppoihin.

Jos joukossa on kohteita, joita Venäjän valtiolliset toimijat aikovat käyttää omaan varautumiseensa, tämä tietenkin pyritään kaikin keinoin salaamaan. Keinoina voi olla vaikka omistusten ketjuttaminen veroparatiiseihin tai toimiminen bulvaanien kautta.

Ylipäänsä venäläisten kiinteistökaupoista puhuttaessa kannattaa muistaa, että buumi oli kymmenen vuotta sitten. Nyt määrä on romahtanut murto-osaan. Vuonna 2008 venäläiset ostivat Suomesta yli 900 kiinteistöä, viime vuonna enää alle 200.

”Kyse voi olla vieraan vallan valmistautumisesta”

Ennen Airiston operaatiota venäläiskaupat olivat otsikoissa syksyllä 2016. Silloin suojelupoliisi otti asiaan kantaa eduskunnan hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa.

Kun maakaupoissa ei näyttäisi olevan liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöarvoon liittyvää logiikkaa, kyse voi olla vieraan vallan valmistautumisesta vaikuttamiseen kriisitilanteessa, arvioi suojelupoliisi silloin.

Supon käsitys mahdollisesta uhkasta on hyytävää luettavaa:

”Vieraan valtion lukuun toimiva maanomistaja voi (...) rakentaa kiinteistölleen rakennelmia, joita vieras valtio voisi kriisitilanteessa hyödyntää esimerkiksi liikenneväylien sulkemisessa tai tunnuksettomien joukkojen majoittamisessa.”

Siihen supo ei ottanut kantaa, kuinka suuri tai todennäköinen tämä uhka on.

Tunnuksettomia joukkoja kutsutaan yleisesti ”pieniksi vihreiksi miehiksi.” Termi tuli tutuksi Venäjän operaatioissa Ukrainaa vastaan Krimillä 2014.

Kyse on koulutetuista, vahvasti aseistetuista sotilaista, jotka eivät kuitenkaan käytä minkään armeijan asepukua. Vihreät miehet voisivat tulla rajan yli tavallisina turisteina, esimerkiksi urheilujoukkueena, jo ennen kriisin kärjistymistä.

Mika Strandén

Puolustusvoimilla on Taipalsaaren Sarviniemessä suuri ampuma-alue. Valtio oli muutama vuosi sitten lunastamassa Sarviniemen vanhan lomakeskuksen alueen, kun sen pelättiin joutuvan venäläisomistukseen.

Valtio uhkasi pakkolunastaa lomakylän

Etelä-Savossakin venäläisiä ostajia ja yrittäjiä on nähty, vaikkei ihan yhtä paljon kuin Etelä-Karjalassa. Koska alue on varsin lähellä Pietaria ja Venäjän rajaa, on luontevaa, että tänne tullaan ostoksille.

Maakunnan kunnista eniten kauppoja on tehty Savonlinnassa. Muut suosikkikunnat ovat Puumala ja Mikkeli. Täälläkin buumivuosi oli vuosikymmenen sitten. Viime vuonna venäläiset ostivat Savonlinnassa ja Puumalassa kummassakin kymmenkunta kiinteistöä, mutta Mikkelistä enää 1—2.

Täällä näkyvimmät kaupat ovat kohdistuneet vanhoihin loma- ja majoituskiinteistöihin: Mikkelin Varsavuori, Mäntyharjun Mäntymotelli ja Sulkavalla Vilkaharjun lomakeskus. Missään näissä ei viime aikoina ole ollut näkyvää toimintaa. Vaikea näitä kohteita on myöskään ajatella minään sillanpääasemina.

Naapurimaakunnan puolella on nähty myös strategisesti kiinnostavia kauppoja. Etelä-Karjalassa venäläisomistukseen on päätynyt muun muassa useampi vanha raja-asema.

Ison huomion sai Taipalsaaren Sarviniemen vanhan lomakeskuksen kauppa Saimaan rannalla. Valtio valmistautui 2015 jopa pakkolunastamaan maa-alueet, jotta ne eivät joutuisi venäläisten omistukseen. Alueen tekee merkittäväksi aivan lomakeskuksen kupeessa sijaitseva armeijan ampuma-alue.

Lakia valmistellaan, mutta sitä voi kiertää

Yksittäiset poliitikot ovat puhuneet kiinteistökauppojen riskeistä jo pitkään. Yksi tällainen on Kaakkois-Suomen vaalipiirin ruokolahtelainen kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.). Viime hallituskaudella myös puolustusministeri Carl Haglund (r.) heräsi asiaan ja vaati toimenpiteitä.

Tällä hallituskaudella asialle on ehkä jotain tapahtumassakin. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen hallitusohjelmassa luvataan ”tarkentaa kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan (...) liittyvää lainsäädäntöä.”

Sipilä kertoi sunnuntaina Ylen pääministerin haastattelutunnilla, että asiaa valmistellaan puolustusministeriössä ja siitä on tulossa hallituksen esitys ehkä marraskuussa.

Lakihanke onkin syytä saada nopeasti eteenpäin. Vaikka valtaosa kaupoista olisikin ongelmattomia, Suomen valtiolla pitää olla keinot puuttua, kun tilanne niin vaatii.

”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”, kiteytti nimettömänä haastateltu upseeri Helsingin Sanomissa lauantaina.
Sekin kannattaa muistaa, että laki on vain laki. Pahantahtoinen toimija keksii kyllä keinot sen kiertämiseen.

Jos EU:n ulkopuolisten tahojen maanhankinnat kielletään, aina voi käyttää bulvaania. Esimerkiksi esillä olleessa Airiston tapauksessa maita on ostellut Suomeen rekisteröity yritys, jonka omistajatkin näyttävät olevan EU:n alueelta.

Kirjoittaja on Länsi-Savon päätoimittaja.

Juttua muokattu 25.9.2018 kello 10.08: Lisätty yksi tekstikappale ennen ensimmäistä väliotsikkoa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat