Darrakalliossa opiskelijaelämä maistuu erityisen makealta — Neljän kaveruksen teekkarikommuunissa ei tarvitse koskaan olla yksin, ja saunaan mahtuu 24 kaveria

Asukkaat viettävät yhdessä niin paljon aikaa, että suhteet kämppiksiin ovat läheisemmät kuin omiin ystäviin.

Kai Skyttä

Darrakallioksi nimetyn talon asukkaat ovat todella tyytyväisiä elämäänsä talossa. Kuvassa vasemmalta Iiro Lipponen, Mikko Kivelä, Jere Keskinen ja Markus Juntunen.
Darrakallioksi nimetyn talon asukkaat ovat todella tyytyväisiä elämäänsä talossa. Kuvassa vasemmalta Iiro Lipponen, Mikko Kivelä, Jere Keskinen ja Markus Juntunen.

Tässä talossa asuvilla on todella kivaa yhdessä. Neljän teekkariopiskelijan omakotitalokommuuni on paikka, jossa jokainen saa olla juuri sellainen kuin haluaa.

— Ketään ei saa paheksua. Jokainen elää tavallaan, ja se on kotimme tärkein sääntö, kertoo Markus Juntunen.

Jos sotku häiritsee muita, oven voi aina laittaa kiinni. — Iiro Lipponen

Juntunen asuu vuokralla omakotitalossa yhdessä Mikko Kivelän, Jere Keskisen ja Iiro Lipposen kanssa. He kaikki opiskelevat Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) insinööreiksi.

Asukkaista Keskinen on kotoisin Soinista Etelä-Pohjanmaalta, muut ovat Kuopiosta. Jokainen heistä tunsi entuudestaan jonkun toisen asukkaan, mutta kukaan ei kaikkia. Viime keväänä taloon aukesi yksi vapaa paikka, jonka syksyllä opintonsa aloittanut Iiro Lipponen nappasi haltuunsa.

— Meillä oli NHL-henkinen drafti. Tulijoita olisi ollut enemmän kuin paikkoja, joten parhaat vietiin päältä, Juntunen kertoo.

Lempinimi Darrakallio

Lappeenrannan Ruoholammella sijaitseva omakotitalo on saanut leikkisän lempinimen. Se tunnetaan nimellä Darrakallio eli DK. Nimi juontaa juurensa talossa ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä järjestettyihin opiskelijajuhliin.

Kai Skyttä

Puinen vuonna 2012 rakennettu omakotitalo sijaitsee Lappeenrannan Ruoholammella. Etupihalle mahtuvat asukkaiden autot ja moottoripyörä.
Puinen vuonna 2012 rakennettu omakotitalo sijaitsee Lappeenrannan Ruoholammella. Etupihalle mahtuvat asukkaiden autot ja moottoripyörä.

— Juhlien jälkeisenä päivänä menimme talon takaiselle kalliolle makoilemaan. Siinä se nimi sitten kehkeytyi. Kotikatumme on Pitkäkallionkatu, mutta se muuttui darrakallionkaduksi, Kivelä kertoo.

Nimestä tuli käsite myös LUT:n kampuksella.

— Aika usein tulee vastaan ihmisiä, jotka toteavat, että ai sinäkö siellä DK:ssa asut. Asunto on tuttu mutta asujat eivät niinkään, Juntunen sanoo.

Teekkarius näkyy talon pienissä yksityiskohdissa. Esimerkiksi kodinhoitohuoneessa on korjattu kahviautomaatti, joka odottaa pääsyä yliopiston kiltahuoneeseen. Olohuoneessa takan päällä nakottavat tupsulliset teekkarilakit. Eri puolilta taloa löytyy piskuisia Star Wars -elokuvien Yoda-hahmoja, jotka Juntunen on tulostanut omalla 3D-tulostimellaan.

Ei opiskelijayksiölle

Kuopiolaislähtöinen Juntunen pääsi opiskelemaan konetekniikkaa LUT:iin syksyllä 2015. Hänelle oli heti selvää, että tavallinen opiskelijayksiö ei ole hänen juttunsa.

— Hain jotain erilaista. Kävin läpi esimerkiksi kesämökkejä, mutta sitten tuli tämä omakotitalo vastaan.

Tärkeintä oli, että asunnossa on tilaa.

— Tykkään puuhata autojen kanssa, ja omaan huoneeseeni tarvitsin tilat työpajalle.

Omakotitalossa vapaus onkin ihan erilaista. Pajassa voi porata ja paukuttaa vaikka kahdelta yöllä.

— Se on kyllä koettu. Oikeastaan joka viikko, sanoo Kivelä.

140 neliötä tilaa

Vuonna 2012 rakennetussa talossa on yhteensä 140 neliötä. Talo on alun perinkin rakennettu yhteisasumista varten. Vuokranantaja on yksityishenkilö, joka haluaa antaa asuntoa vuokralle nimenomaan opiskelijoille.

Kai Skyttä

Konetekniikkaa opiskelevalla Markus Juntusella on omassa huoneessaan työpaja, jossa hän kehittelee erilaisia projekteja ja korjailee asioita. 3D-tulostaminen on yksi miehen kiinnostuksenkohteista.
Konetekniikkaa opiskelevalla Markus Juntusella on omassa huoneessaan työpaja, jossa hän kehittelee erilaisia projekteja ja korjailee asioita. 3D-tulostaminen on yksi miehen kiinnostuksenkohteista.

Jokaisella asukkaalla on omat huoneet, jonka lisäksi tulevat isot yhteiset tilat sekä sauna.

— Vessoja ja suihkuja on kaksin kappalein, mikä on luksusta, sanoo Kivelä.

Kaikkien huoneiden ovista löytyvät lukot, ja ovet ovat äänieristettyjä.

— Omissa huoneissa tosin vain nukutaan. Yleensä vietämme aikaa yhdessä keittiössä tai olohuoneessa, sanoo Keskinen.

Siivoukseen on säännöt

Riitoja ei talossa juuri tule. Eniten mielipiteitä jakaa siivous, sillä välillä likaisia astioita löytyy lattioilta. Pelisäännöt asumisessa ovat kuitenkin selvät.

Jokainen on itse vastuussa omasta huoneestaan.

— Jos sotku häiritsee muita, oven voi aina laittaa kiinni, sanoo Lipponen.

Yhteiset tilat siivotaan silloin, kun tuntuu, että sotku on päässyt liialliseksi.

— Neljä ihmistä saa paljon aikaan. Yleensä sovimme etukäteen ajan, jonka sitten käytämme yhdessä siivoamiseen, Juntunen kertoo.

Siivoaminen toimii kellotusperiaatteella: kun aika tulee täyteen, siivousvälineet tippuvat käsistä.

Yllättäviä kuluja

Vuokraa omasta osuudestaan asukkaat maksavat 350 euroa kuussa. Lisäksi päälle tulevat juoksevat kulut, kuten sähkö ja vesi.

Kai Skyttä

Teekkarilakit kuuluvat itseoikeutetusti olohuoneen takan päälle. Osa on ottanut osumaa opiskelijariennoissa.
Teekkarilakit kuuluvat itseoikeutetusti olohuoneen takan päälle. Osa on ottanut osumaa opiskelijariennoissa.

— Pidän vuokraa halpana. Opiskelijayksiöön verrattuna lähes samalla hinnalla saa paljon enemmän tilaa, oman saunan ja kokonaisen yhteisön, sanoo Juntunen.

Hänen sanoo osanneensa varautua omakotitaloasumisen kuluihin, mutta silti jotkut asiat ovat yllättäneet.

— Esimerkiksi roskamaksut pitää maksaa, ja nuohous järjestää.

Taloon kuuluu myös kaksi terassia ja iso oma piha.

— Lumityöt ja ruohonleikkuu ovat täällä asumisen huonoja puolia. Ne pitää järjestää, vaikka kesällä asuisikin muualla, sanoo Keskinen.

Leppoisa arki

Ruoholammen teekkarikommuunissa arki on leppoisaa.

Kai Skyttä

Jere Keskinen käy huoneessaan lähinnä vain nukkumassa.
Jere Keskinen käy huoneessaan lähinnä vain nukkumassa.

— Ennen katsoimme paljon elokuvia. Nykyään Paratiisihotelli on sellainen tv-ohjelma, jota kokoonnumme katsomaan yhdessä, Keskinen kertoo.

Mutta kyllä talossa osataan juhliakin. Kaksi kertaa vuodessa DK:ssa järjestetään lani-viikonloppu, jolloin joukko kavereita saapuu Pitkäkallionkadulle pelaamaan tietokoneilla. 

Muutaman kerran vuodessa pidetään myös isommat teekkarijuhlat. Traditioihin kuuluu muun muassa kokeilla, kuinka monta ihmistä mahtuu saunaan samalla kertaa. Siis saunaan, joka on mitoitettu viidelle hengelle.

— Ennätys on 24 kaveria. Silloin ihmisiä seisoi, istui sylikkäin ja oli lauteiden alla, Juntunen kertoo.

Hammaspyykkiä baarin jälkeen

Vielä itse järjestettyjä juhliakin parempia muistoja ovat kuitenkin ne hetket, jotka on vietetty yhdessä. Miehillä on tapana lähteä ja tulla juhlista aina yhtä matkaa.

Kai Skyttä

Kännipuntarilla voi mitata ”ynnyköitymisen” tason.
Kännipuntarilla voi mitata ”ynnyköitymisen” tason.

— Mieleen on jäänyt esimerkiksi se, kuinka ollaan pienessä hiprakassa baarista tullessa pesty yhdessä vessassa hampaita neljän aikaan yöllä, Kivelä kertoo.

Näissä hetkissä tiivistyvät yhteisasumisen parhaat puolet: se, että toisten kanssa viettää paljon aikaa, ja tekee arkisia asioita yhdessä. Kämppiksistä muodostuu läheisempiä ihmisiä kuin monista ystävistä.

— Minulla on läheisiä kavereita, mutta nämä jätkät menevät siitäkin yli. Sitä tulee tosi läheisiksi, kun asuu yhdessä. Ei ole mahdollista vetää mitään roolia, Kivelä sanoo.

Yhteisöllisyys onkin DK:ssa parasta. Se kun on talo, jossa ei koskaan tarvitse olla yksin, jos ei halua.

Missä?

Lappeenrannan Ruoholammella.

Mikä?

Vuonna 2012 rakennettu omakotitalo.

Ketkä?

Mikko Kivelä, 22, Jere Keskinen, 22, Iiro Lipponen, 21, ja Markus Juntunen, 22.

Miksi?

Kommuuni on opiskelijayksiötä isompi ja yhteisöllisempi asumismuoto.

Kotimme kolme kultaista sääntöä

1 | Ole oma itsesi ja käy suihkussa.

2 | Hoida sovitut hommat.

3 | Toisten paheksuminen on kielletty.

Kai Skyttä

Olohuoneen seinällä on äänieristyslevy, jonka tarkoitus on estää kaikumista. Markus Juntunen (vas.) ja Mikko Kivelä laittavat levyä paikoilleen.
Olohuoneen seinällä on äänieristyslevy, jonka tarkoitus on estää kaikumista. Markus Juntunen (vas.) ja Mikko Kivelä laittavat levyä paikoilleen.