Ultrajuoksija Juuso Simpanen jäi nopeasti koukkuun nuuskaan, koska siitä tuli miellyttävä, rauhallinen tunne — Tupakkatuotteiden käyttö alkaa yleensä juuri silloin, kun niistä pitäisi pysyä mahdollisimman kaukana

Nuoret tulevat erityisen herkästi nikotiinista riippuvaisiksi. Lopettaminen vaatii yleensä kolme tai neljä yritystä ennen kuin riippuvuus on selätetty.

Teemu Oksanen

Ultrajuoksija Juuso Simpanen aloitti 15-vuotiaana nuuskan käytön, koska kaveritkin käyttivät. Hän jäi nopeasti koukkuun, mutta lopettamisen jälkeen nuuskaa ei ole tehnyt enää mieli.
Ultrajuoksija Juuso Simpanen aloitti 15-vuotiaana nuuskan käytön, koska kaveritkin käyttivät. Hän jäi nopeasti koukkuun, mutta lopettamisen jälkeen nuuskaa ei ole tehnyt enää mieli.

Ultrajuoksija Juuso Simpanen, 27, muistaa ensimmäisen kerran, kun hän pani nuuskan huuleen. Simpanen oli 14-vuotias jalkapalloa harrastava nuori ja pelireissulla Ruotsissa. Kaveriporukka sai ostettua nuuskaa, ja pitihän sitä kokeilla.

— Se ei ollut kovin mielekäs kokemus. Tuli hirveä päänsärky, Simpanen muistelee.

Nuuskakokeilut jäivät vähäksi aikaa siihen.

Simpasella oli kuitenkin muutama kaveri, jotka käyttivät säännöllisesti nuuskaa. Niinpä 15 vuoden iässä hän päätyi itsekin kokeilemaan ainetta uudelleen. Nyt nuuska tuntui jo paremmalta. Siitä tuli miellyttävä, rauhallinen tunne.

Muutaman kokeilukerran jälkeen Simpanen jäi koukkuun.

— Aluksi käytin nuuskaa harvemmin, en edes joka päivä. Nopeasti se meni kuitenkin siihen, että lähes koko ajan piti olla nuuskaa.

Lukas Pearsall

Nuuska voi aiheuttaa riippuvuutta vahvemmin kuin tupakka.
Nuuska voi aiheuttaa riippuvuutta vahvemmin kuin tupakka.

Simpanen käytti nuuskaa noin 5—6 kertaa päivässä. Hänellä oli tapana nauttia siitä erityisesti ruokailun jälkeen.

Koulussa oli jonkin verran puhuttu nuuskan huonoista terveysvaikutuksista, eikä Simpasella ollut harhakuvitelmia, että nuuska parantaisi esimerkiksi urheilusuorituksia. Mutta koska kaveritkin käyttivät, sitä ajautuu helposti itsekin nuuskan käyttäjäksi.

Nuuskaa sai melko helposti. Yleensä lähipiiristä löytyi joku tuttava, joka kävi Ruotsissa ja toi sieltä nuuskaa. Lisäksi ainakin Helsingissä jotkut kioskit myivät nuuskaa laittomasti tiskin alta myös alaikäisille.

Elämäntapamuutokseen sisältyi nuuskalakko

Parikymppisenä Simpanen alkoi miettiä omaa ruokavaliotaan. Hän ryhtyi lopulta vegaaniksi, koska hänen mielestään eläinten syöminen on eettisesti väärin sekä terveydelle ja ilmastolle haitallista. Samalla hän alkoi miettiä omia elämäntapojaan laajemmin.

— Nuuskan käytöstä tuli fiilis, ettei tässä ole järkeä.

Kuuden vuoden käytön jälkeen Simpanen päätti lopettaa.

Aluksi hän vähensi nuuskan käyttöä, ja se sujui hyvin. Täydellinen nuuskalakko oli kuitenkin vaikeampaa.

Söin tosi paljon purkkaa. Ruokakaupoissa myytiin myös nikotiinittomia nuuskia, joista tuli vähän samanlainen tunne kuin oikeasta nuuskasta. — Juuso Simpanen

— Söin tosi paljon purkkaa. Ruokakaupoissa myytiin myös nikotiinittomia nuuskia, joista tuli vähän samanlainen tunne kuin oikeasta nuuskasta.

Alussa tuli päänsärkyä ja pientä heikotusta erityisesti ruuan jälkeen, jolloin Simpanen oli tottunut ottamaan nuuskaa. Vieroitusoireet eivät olleet erityisen häiritseviä, mutta ajatukset kuitenkin pyörivät nuuskan ympärillä. Heikon hetken tullessa piti olla jotakin tekemistä. Silloin Simpanen lähti lenkille.

Kun päätös lopettamisesta oli tehty, retkahduksia ei enää tullut.

— Kun päätin, niin onnistuin kerralla.

Entisestä jalkapalloilijasta ultrajuoksijaksi

Simpanen on FC Hongan riveillä pelannut entinen jalkapallon ammattipelaaja. Hän lopetti uransa vuonna 2013 ja vaihtoi Aasiassa vietetyn sapattivuoden jälkeen päälajinsa juoksuun.

Vuonna 2017 hän voitti muun muassa 160 kilometriä pitkän Karhunkierroksen, 130 kilometriä pitkän Vaarojen maratonin sekä kolme erillistä juoksukilpailua käsittävän Ultra Trail Tourin.

AOP

Juuso Simpanen (vasemmalla) lopetti jalkapallouransa vuonna 2013. Hän taisteli pallosta Dean Parrettin kanssa vuonna 2009.
Juuso Simpanen (vasemmalla) lopetti jalkapallouransa vuonna 2013. Hän taisteli pallosta Dean Parrettin kanssa vuonna 2009.

Ultra Trail Tourissa juostaan ensin 160 kilometrin Karhunkierros Rukan lähistöllä. Sitten mennään 134 kilometriä Pallaksen ja Hetan maisemissa ja viimeiseksi 130 kilometriä Pohjois-Karjalassa. Tämän vaativan kilpailun voittoa Simpanen pitää juoksu-uransa parhaana saavutuksena.

Välillä hän käy juoksemassa ”tavallisia” maratoneja eli noin 42 kilometrin matkoja.

Tämän vuoden päätavoite on polkujuoksun MM-kisat kesäkuussa Portugalissa. Siellä Simpanen tavoittelee sijoitusta 30 parhaan joukossa.

Simpanen ei huomannut, että nuuskan käytön lopettaminen olisi vaikuttanut hänen urheilusuorituksiinsa ainakaan merkittävästi. Lopettamisen aikoihin Simpasen elintavat tosin muuttuivat muutenkin, joten nuuskan vaikutuksia tuloksiin on vaikea arvioida.

— Vähän ehkä palauduin nopeammin kuin ennen, Simpanen sanoo.

Nykyisin hänen ei enää tee mieli nuuskaa.

Jussi Lopperi

Tupakansavussa olevat aineet imeytyvät keuhkojen kautta helposti elimistöön.
Tupakansavussa olevat aineet imeytyvät keuhkojen kautta helposti elimistöön.

Kolme yritystä ennen onnistunutta lakkoa on ihan normaalia

Tupakkatuotteiden käytön lopettaminen onnistuu keskimäärin vasta kolmannella tai neljännellä yrityksellä. Ei ihme, sillä tupakasta tai nuuskasta eroon pääsevä yrittää irtautua erittäin vahvasti riippuvuutta aiheuttavasta aineesta: nikotiinista.

Tupakassa elimistölle haitallisinta on savukkeen palamisesta syntyvä savu. Sen sisältämä häkä, nikotiini ja muut aineet aiheuttavat haittoja kaikkialla elimistössä. Nuorten keskuudessa yleistynyt nuuskan käyttö ei aiheuta savuhaittoja, mutta nuuskassa on samoja elimistölle haitallisia aineita kuin savukkeissa. Näistä tärkein on nikotiini, joka aiheuttaa erityisen voimakkaasti riippuvuutta juuri nuorissa.

Asiantuntijat vastaavat kysymyksiin nikotiiniriippuvuudesta.

1. Miksi joillakin tupakkalakko onnistuu kerralla ja toisilla lopettaminen ei lukuisista yrityksistä huolimatta onnistu?

Kaikki tupakoijat eivät ole nikotiiniriippuvaisia. Siihen, tuleeko tupakoijasta nikotiinista riippuvainen, vaikuttavat ympäristötekijät, perintötekijät ja niiden vuorovaikutus. Ympäristötekijöistä mainittakoon varhainen tupakoinnin aloitusikä — mitä nuorempana aloittaa nikotiinituotteiden käytön, sitä herkemmin nikotiiniriippuvuus syntyy.

Perintötekijät osaltaan selittävät sitä, miksi esimerkiksi 15 savuketta päivässä polttavasta Matista tulee nikotiinista riippuvainen mutta saman määrän polttavasta Mikosta ei tule.

Perintötekijät osaltaan selittävät sitä, miksi esimerkiksi 15 savuketta päivässä polttavasta Matista tulee nikotiinista riippuvainen mutta saman määrän polttavasta Mikosta ei tule. Taustalla vaikuttaa erilaisia geenejä. Toistaiseksi tunnetut geenit yksinään selittävät kuitenkin suhteellisen vähän nikotiiniriippuvuuden kehittymistä.

2. Miksi juuri nuoret ovat alttiita koukuttumaan nikotiiniin?

Ensimmäiset kokeilut tupakkatuotteiden kanssa tapahtuvat tyypillisesti 13—16 vuoden iässä. Lapsen ja nuoren aivot ovat merkittävästi herkempiä nikotiinin vaikutuksille kuin aikuisen aivot. Kehittyvissä aivoissa jo ensimmäiset nikotiiniannokset voivat aiheuttaa muutoksia hermosolujen rakenteessa ja toiminnassa.

Nikotiini on erittäin vahvasti riippuvuutta aiheuttava aine, verrattavissa heroiiniin.

Nikotiini on erittäin vahvasti riippuvuutta aiheuttava aine, verrattavissa heroiiniin. Vaikka kaikki nuorella iällä aloittavat ovat alttiita koukuttumaan nikotiiniin, heidän joukossaan on perintötekijöiden suhteen aivan erityisen helposti riippuvaiseksi tulevia yksilöitä. Noin kaksi kolmesta tupakkaa kerrankin kokeilleesta päätyy polttamaan säännöllisesti.

3. Miten nikotiini vaikuttaa elimistössä?

Pitkäaikainen nikotiinin käyttö muuttaa keskushermostomme toimintaa. Nikotiini vaikuttaa myös aivojen dopamiinirataan, joka on aivojen niin sanottu palkitsemisjärjestelmä. Lisäksi nikotiini muun muassa huonontaa haavojen parantumista ja edistää syöpäkasvaimien kehittymistä.

Nikotiiniriippuvuuden tunnistaa parhaiten siten, että nikotiinituotteiden käytön lopettamisen jälkeen ilmenee vieroitusoireita, esimerkiksi ärtyneisyyttä, rauhattomuutta ja mielialan vaihteluja. Nikotiiniriippuvuus voi olla myös psyykkistä, jolloin esimerkiksi tupakan ja nikotiinin himo voi yllättää vielä kuukausia tupakoinnin lopettamisen jälkeen.

Mika Strandén

Nikotiiniriippuvuus on yksilöllistä. Toiset onnistuvat lopettamaan kerralla, mutta moni yrittää useita kertoja ennen kuin pääsee tupakasta eroon.
Nikotiiniriippuvuus on yksilöllistä. Toiset onnistuvat lopettamaan kerralla, mutta moni yrittää useita kertoja ennen kuin pääsee tupakasta eroon.

4. Jotkut nuuskamerkit sisältävät enemmän nikotiinia kuin tupakka. Voiko nuuska aiheuttaa riippuvuutta tupakkaa helpommin?

Nuuska aiheuttaa nikotiiniriippuvuutta vähintään yhtä helposti kuin tupakka — ellei helpommin.

Nuuskaaminen ei näytä helpottavan tupakoinnin lopettamista, ja moni nuuskaan siirtynyt jatkaa myös ajoittain savukkeiden käyttöä. Nuuskan käytön on havaittu myös olevan yhteydessä savullisen tupakoinnin aloittamiseen.

Nuuska aiheuttaa nikotiiniriippuvuutta vähintään yhtä helposti kuin tupakka — ellei helpommin.

On hyvin vaikeaa verrata luotettavasti nikotiinin saantia savukkeen ja nuuskan välillä, koska imeytyminen ja yksilöllinen käyttötapa vaihtelevat.

Savukkeesta nikotiini imeytyy keuhkojen kautta hyvin nopeasti. Nuuskasta nikotiini imeytyy suun limakalvojen kautta hitaammin kuin savukkeesta, mutta veren nikotiinipitoisuus pysyy kauemmin koholla. Nikotiini pitää näin elimistöä — esimerkiksi verisuonia — jatkuvassa rasitustilassa.

5. Mitä terveysongelmia nuuska aiheuttaa?

Tavallisin nuuskan aiheuttama terveysongelma on paikallinen suun limakalvovaurio eli nuuskaleesio. Pysyvää ikenien vetäytymistä ja hammaskaulojen paljastumista voi syntyä suussa siellä, missä nuuskaa tavallisesti pidetään.

Eläinkokeissa on osoitettu nuuskan sisältämien aineiden lisäävän useiden syöpien riskiä. Nuuskaa käyttävillä on suurentunut riski sairastua suun ja nielun syöpiin. Myös ruokatorvi- ja mahasyövän riskistä on näyttöä.

Nuuskaa käyttävillä on suurentunut riski sairastua suun ja nielun syöpiin.

Nuuskan vaikutukset sydämeen ja verenkiertoelimistöön liittyvät nikotiiniin, joka häiritsee valtimoiden seinämän normaalia toimintaa ja aiheuttaa niiden äkillistä supistumista.

Vastaajat: dosentti Tellervo Korhonen, Helsingin yliopisto; professori Jaakko Kaprio, Helsingin yliopisto; professori Kirsi Vähäkangas, Itä-Suomen yliopisto; pääsihteeri Matti Rautalahti, Duodecim; dosentti Eeva Ollila, Syöpäyhdistykset

Näin pääset eroon nikotiiniriippuvuudesta

Tee päätös, minä päivänä lopetat. Jos motivaatio on rautaisessa kunnossa, lopettaminen voi onnistua kerralla.

Jos ensimmäinen lopettamisyritys menee pieleen, älä lannistu. Yli puolet lakkoon ryhtyneistä retkahtaa viimeistään vuoden kuluttua lakon alkamisesta. Pysyvästi lopettaneet ovat yrittäneet lopettaa keskimäärin 3—4 kertaa ennen kuin he ovat onnistuneet.

Jos lopettaminen kuin seinään tuntuu vaikealta, suunnittele, miten etenet. Yritä aluksi vaikka puolittaa polttamasi savukkeet tai käyttämäsi nuuskan määrä. Jo vähentäminen lisää uskoa siihen, että onnistut.

Keksi itsellesi muuta tekemistä ja ajateltavaa. Liikunta auttaa.

Kokeile vieroitusoireisiin esimerkiksi nikotiinipurukumia tai nikotiinilaastaria. Muista noudattaa pakkauksen ohjeita!  Myös purukumin tai pastillien syöminen voi helpottaa oloa.

Hae apua terveydenhuollosta ja vertaistukea esimerkiksi netin keskustelupalstoilta tai läheisiltä.

Lähteet: Käypä hoito -suositus tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisyyn ja hoitoon, stumppi.fi, fressis.fi

Kommentoidut