Topoteekki on vähän kuin Facebookin Miun vanha Mikkeli -ryhmä, mutta virallisempi versio siitä

Topoteekissa nostalgianälkäiset pääsevät vapaasti selaamaan aineistoa. Sinne voi myös toimittaa omia aarteitaan digtoitavaksi ja julkaistavaksi.

Mari Koukkula

Kuvan valokuvat ovat Mikkelin kaupungin museoiden kokoelmista ja ovat esillä Mikkeli 1918 -näyttelyssä Suur-Savon museossa.
Kuvan valokuvat ovat Mikkelin kaupungin museoiden kokoelmista ja ovat esillä Mikkeli 1918 -näyttelyssä Suur-Savon museossa.

Facebookiin syksyllä 2018 perustetussa Miun vanha Mikkeli -ryhmässä on jo lähes viisi ja puoli tuhatta jäsentä ja ryhmän keskusteluissa vanhoilla valokuvilla erittäin tärkeä rooli. Samankaltaista nostalgianälkää ruokkivaa kuvamateriaalia on selattavissa vuosi sitten avatussa kotiseutuarkistossa Mikkelin topoteekissa.

Topoteekki on käyttöliittymä, joka toteutettiin laajassa eurooppalaisten arkistojen ja yliopistojen yhteishankkeessa. Suomessa topoteekkeja on kuusi, yksi niistä luontevasti digiarkistoihin erikoistuneessa Mikkelissä.

— Topoteekkiin kerätään aineistoa yksityisarkistoista. Haluamme saada taltioitua esimerkiksi valokuvia, muisteluita, tekstiä, äänitteitä ja videoita. Museo-organisaation puitteissa aineisto säilyy kuvannollisesti ajasta ikuisuuteen, sanoo Mikkeli-seuran tuore puheenjohtaja Leena Hangasmaa.

Mikkeli-seura on ottamassa vastuulleen Mikkelin museotoimen tähän saakka ylläpitämän topoteekin aineiston kartuttamisen ja sisällöntuotannon.

Topoteekkiin kerätään digitoivaa materiaalia. Digitoimisen jälkeen alkuperäinen aineisto palautetaan takaisin lahjoittajalle, mutta halutessaan sen voi myös lahjoittaa museolle.

Topoteekkiä Mikkelissä käynnistänyt Olli-Pekka Leskinen korostaa, että aineiston julkaisemisessa noudatetaan aina tekijänoikeuksia.

— Rahoituskuvioista riippuen aineiston voi digitoida Mikkeli-seura, tai se voidaan tehdä myös museolla. Laadukkaasti, joka tapauksessa, ja niin, että työ tehdään ammattilaisohjauksessa, Hangasmaa sanoo.

Kansallisarkisto katto-organisaationa

Eurooppalaisen arkiston suomalainen vastuutaho on Kansallisarkisto, joten topoteekkiin digitoitavaksi lahjoitetun aineiston voi arvioida olevan hyvässä ja luotettavassa tallessa.

— Topoteekilla on kaksi merkittävää tehtävää, linjaa Hangasmaa.
— Ensinnäkin sen avulla saadaan saadaan arvokasta paikallista kulttuuriperintöä säilymään. Ja koska arkisto on avoin, pääsevät kaikki halukkaat tutustumaan sisältöön.

Ei ainakaan roskiin, kiljaisevat museoihmiset.

Tällä hetkellä Mikkelin topoteekistä löytyy yli 200 valokuvaa, joiden yhteydessä on ylläpitäjän pyyntö lisätietojen antamisesta. Klikkaamalla pyyntöä näytölle avautuu ikkuna, johon voi kirjoittaa kuvaan liittyvät tietonsa.

Mikkelin topoteekki löytyy verkosta osoitteesta http://mikkeli.topoteekki.fi/ Aineistoa tarjoavan kannattaa ottaa yhteyttä joko Mikkelin kaupungin museoihin tai Mikkeli-Seuraan.

Arkistoon, museoon vai roskiin?

Arkistoja ja kuolinpesiä peratessa ei aina ole helppoa tietää, mihin käsissä oleva aineisto kuuluisi. Arkistoon, museoon vai roskiin? Ei ainakaan roskiin, kiljaisevat museoihmiset.

— Jos vähänkin epäilee, että tämä voisi olla sellaista aineistoa, mikä kiinnostaa jotakin virallista tahoa, niin ehdottomasti kannattaa ottaa yhteyttä museoon, Mikkelin kaupungin kulttuuri- ja museojohtaja Matti Karttunen painottaa.

Jos siis haluaa lahjoittaa aineistoa, eikä vain lainata sitä digitoitavaksi, kannattaa kysyä museolta, olisiko siellä tarvetta.

Asiat, jotka meistä muista saattavat tuntua turhan tylsistä ja tavallisilta arkistoitaviksi, saavat museoihmisen silmät syttymään.

— Museon kokoelmissa ei esimerkiksi ole peliasusteita mikkeliläisen jalkapallon huippuvuosikymmeniltä, harmittelee Karttunen.

Ja selittää, että niiden avulla museo voi näyttelyssään havainnollistaa, miten nopeasti meitä ympäröivä maailma on muuttunut.

— Mikäs on sen elähdyttävämpää, kuin nähdä jotakin sellaista, mikä on vetänyt tuhansia ihmisiä joka viikko. Kun Kissat pelasivat ykkösdivarissa 70-luvulla, keräsi kärkiottelu MyPaa vastaan yli viisi ja puoli tuhatta katsojaa. Mestaruussarjassa MP:llä oli yli viisi tuhatta katsojaa peleissään useamminkin. Ja kaupungissa oli 28 000 asukasta.

(Muokattu kuvatekstiä 12.2. kello 10.)

Luetuimmat