Salmelasta tuli menestystarina, mutta Tuomas Hoikkala jännittää aina kesää

Mäntyharjun taidekeskus viettää 30-vuotisjuhlavuotta. Toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala sanoo, että kesä jännittää aina hieman.

Jaakko Avikainen

Salmela on Tuomas Hoikkalan luomus. Taidekeskus on ollut hänen johtamansa alusta asti.
Salmela on Tuomas Hoikkalan luomus. Taidekeskus on ollut hänen johtamansa alusta asti.

Jokakeväinen jännitys, sitten kesällä onnistumisen tunne ja lopulta kauden päättyessä luopumisen haikeutta.

Näin kuvailee Taidekeskus Salmelan toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala kesäkautta. Sen järjestäminen on hänelle 30 vuoden jälkeenkin yhä vaikuttava kokemus.

”Esko sanoi,että ei tuleonnistumaan.Tuomas Hoikkala

Sivullinen saattaa pitää Salmelan nykytaiteesta koostuvaa kesänäyttelyä ja konsertteja asemansa vakiinnuttaneena tapahtumasarjana, joka menestyy, kunhan ovet avaa. Perustajalle kyse on silti kaikkea muuta kuin rutiinista.

— Kesänäyttelyä tehdään pitkälti intuition pohjalta. Ajattelen teoksien sijoittelua ja huonetiloja silmät kiinni, sanoo Hoikkala.

— Päätösten jälkeen on pientä pelkoa ja jännitystä, miten on onnistuttu. Taide kulkee aina edellä ajatuksia, ja täyttymyksen tunteen syntyminen ihmisissä on arvoitus.

Kohta rikkoutuva 800 000 kävijän raja kertoo siitä, että pääsääntöisesti on onnistuttu.

Hoikkala arvelee monien saaneen iloa elämään, henkisiä rakennuspuita.

Vieraille tarjottavia uusia elämyksiä löytyy yllättävistä suunnista, ja Hoikkala sanoo aina pyrkivänsä tarttumaan mahdollisuuksiin. Jos Rafael Wardi pyytää katsomaan sananmukaisesti tuoreita töitään, Hoikkala lähtee mielellään.

Tai sitten menneestä syntyy löytöjä. Täksi vuodeksi tuli aika kehystää näyttelyyn kesätaiteilijana vaikuttaneen, nuorena kuolleen Ilkka Lammin hieman postikorttia suuremmat pikkutaulut, jotka tämä maalasi kiitokseksi kesästä. Taulut löytyivät pari vuotta Lammin kuoleman jälkeen.

Koska Salmela viettää 30-vuotisjuhlaa, Hoikkala halusi tehdä näyttelyyn takautuvan yleiskatsauksen niiltä taiteilijoilta, joista monet ovat Hoikkalan vanhoja ystäviä ja hänelle tärkeitä vuosien takaa.

Toisaalta myös nuoret taiteilijat saavat jälleen paljon näyttelytilaa.

Hoikkala on aina halunnut tukea aloittelevia taiteilijoita sekä uteliaisuudesta että nostaakseen esiin uusia nimiä. Nuorten taiteilijoiden kuvataidekilpailut ovat tavoitteessa keskeinen keino. Hän muistelee, että ensimmäisessä kilpailussa oli 500 osallistujaa.

Juhlanäyttely muodostuu 25 taiteilijan töistä.

— Joku voi arvostella näyttelyämme sillisalaatiksi, mutta ei ota huomioon lukuisia erilaisia tilojamme. Se mahdollistaa monipuolisuuden.

Hoikkala sanoo, että yksi Salmelan suosion selittäjä on Kirkonkylän ainutlaatuinen miljöö.

Vanhan pitäjäntalon hankinnasta lähtenyt taidenäyttely on kasvanut poikkeuksellisiin mittasuhteisiin. Kirkko on tarjonnut puitteet isoille konserteille.

— Kieltämättä tämä 30 vuotta on ollut yllättävä matka.

— Onhan muutos ollut valtava. En 30 vuotta sitten olisi osannut kuvitella, että ollaan tässä.

Taru Hokkanen

Johanna Lumme viihtyy luonnossa, ja tämä näkyy hänen maalauksissaan.

Ensimmäisiä, joille Hoikkala paljasti aikoinaan ajatuksen perustaa taidekeskus, oli hänen ystävänsä, taidemaalari Esko Tirronen.

— Esko sanoi, että ei tule onnistumaan, mutta lupasi lähteä mukaan, jos yritän.

— Eskon kautta tutustuin Reino Hietaseen, Ulla Rantaseen ja Olavi Lanuun sekä myös Laila Pulliseen, joka myös antoi töitään ensimmäiseen näyttelyyn sillä perusteella, että puhuin Karjalan murretta.

Tirrosen epäusko liittyi Hoikkalan mukaan enemmän taiteen yleiseen asemaan 1990-luvun alussa kuin sijaintiin Etelä-Savossa.

Hoikkala kertoo, että ensimmäiset vuodet olivat taloudellisesti raskaita. Valuuttalainat rasittivat.

— Apuun tuli pankki-ihmisiä ja taiteen ystäviä, jotka myös uskoivat tähän. Pikkuhiljaa tilanne alkoi näyttää valoisammalta. Kolmantena vuonna jätin musiikin opettajan tehtävät kokonaan ja keskityin pelkästään Salmelaan.

— Silloin kun huomasin työmäärän liian suureksi yhdelle ihmiselle, ymmärsin, että tämä toimii. Nyt meitä on 7 ihmistä ympärivuotisesti ja kesällä 35.

Salmela on aina kokeillut uutta. Hoikkala kertoo, että esimerkiksi runotapahtumien ja luentojen menestystä moni aikoinaan epäili, vaan turhaan.

Hoikkala sanoo saaneensa itse paljon esiintyviltä taiteilijoilta. Monet ovat jo edesmenneet. Hän muistelee lämmöllä muun muassa Veikko Sinisaloa, Lasse Pöystiä ja Åke Lindmania.

Monivuotisista Salmelan esiintyjistä lausuntataiteilija Liisamaija Laaksonen tulee tänäkin kesänä, Esko Salmisen kanssa.

Laajentumisella populaarimusiikin puolelle Salmela pyrkii saamaan uutta porukkaa liikkeelle. Hoikkala kertoo, että maksetuilla lipuilla mitattuna Salmela on kuvataidenäyttelyistä maan suurin ja musiikkifestivaalina viidenneksi suurin.

Kesän ohjelmistossa ovat muun muassa Jukka Kuoppamäki juhlakonsertissaan ja Eppu Normaali. Uudistetulla puistonäyttämöllä esiintyvät myös Iiro Rantala ja Helsingin poliisisoittokunta.

Oleellinen osa taidekeskuksen toiminnan laajentumista on ollut kiinteistöjen hankinta ja kehittäminen.

— Laajentuminen ei ole ollut mitenkään suunnitelmallista, vaan erilaisia mahdollisuuksia on tullut vastaan. Luopujat ovat nähneet, että kiinteistöistä pidetään huolta.

Päärakennuksen tarjontaa täydentävät Domanderin näyttelyalue eli vanhat apteekki- ja postitalot sekä piharakennukset. Teoksia on esillä myös omassa ravintolassa, huvimajoissa sekä maisema- ja veistospuistossa.

Taidekeskus Salmela Mäntyharjulla avoinna 8.6.—11.8.2019 joka päivä klo 11—18.